Viimiset kuulumiset Afrikasta

Viikko sitte pejantai aamuna lähettii aikasin kohti lentokenttää. Kaheksalt starttas kone Windhoekista kohti Kapkaupunkia! Oli vähä hassu fiilis lähteä. Samalla jotenki haikee, mut olin kyl kans nii onnellinen ja ilonen siitä, et vihdoin on kotiinlähtö taas askelee lähempänä! Oltiin perillä Kapkaupungissa vähän ennen kymmentä. Napattiin taksi lentokentältä ja suunnattiin kohti hotellia. Hotelli sijaitsi Longstreetillä, eli ihan keksustassa ja niin sanotulla pääkadulla. Meijän huone ei ollu vielä valmis, joten jätettiin kimpsut ja kampsut respaan ja painuttiin kaupungille. Ihan ekana oli pakko ettiä mäkkäri! Melko lähellä se olikii ja ommomm ku oli hyvää! Kolme kuukautta pelkkää KFC-mättöä aja oli vihdoin ohi! Syömisen jälkee lähettii kiertelee kaupungille. Kaupunki on tosi upee, vanhaa ja uutta sekasin. On pilvenpiirtäjää ja ihanan ränsistyneitä puutaloja ja kivestä tehtyjä hulppeita vanhoja rakennuksia. :) Käveltii Company Gardenin läpi, se on tosi pitkä "puutarha" keskellä keskustaa, siel oli paljo oravia ja lintuja.. ihan siistejä kukkia kans :) Sieltä suunnattii kaupungille päin ja käytii katsastamassa Green Market Square, joka on historiallinen markettialue, nyt se oli vallattu kaupustelijoilla ja tungettu täyteen kojuja. Kaikenlaista afrikkakrääsää ja puutavaraa sieltä sais ostettua. Sen jälkee suunnattii takasin hotellille siinä toivossa, et meijän huone olis valmis! Olihan se :) Hotelli on tosi upee ja meil on avoin kylppäri :D Mul oli kylpyamme sängyn vieressä!



 Kyl sitä mietti, et kiva on tääl viikko viettää :) Sit alettiiki tekee toimintasuunnitelmaa koko viikolle! Nii paljo  on tekemistä ja näkemistä, et vähä harmitti se, että oltiin nii vähä aikaa. Tajuttii siinä, et pakko lähteä heti tekemään jotain, jos meinataa millää ehtiä kaikkialle minne halutaan ihan vältämättä :) Vähän sivistystä reissulle! Eli suunnattiin museoon! Iziko African Museumiin :) Aateltiin et paikka olis suht pieni, mut eeei. Vissiin neljä kerrosta ja joka nurkan takaa löyty uus osio :D Oli afrikkalaista historiaa, eläimistä, dinosauruksista, planetaariota ja mitä vielä :D alko jo uuvuttamaan se kiertely sielä.

Iiiiiso fisu

 Sit alko olla jo kova jano ja vähän nälkäkii, nii käytii siistiytymäs ja mentii kaljalle ja ettimää ruokapaikka! Mentii istumaa baarii nimeltä Beerhouse ja päästiin sit samalla telkkarii :D Sielä kuvattiin jotain ohjelmaa/mainosta jne. Istuttiin parvekkeella ku hirvee porukka tunki ulos ja joku mies veti koko touhua ja sano, et kun hän laskee kolmee, nii kaikki huutaa niin kovaa ku lähtee, et "this is beercountry" :D Siel oli nii  paljo väkee, et lähettii ettii ruoka paikkaa muualta. Löydettiiki intialainen! Ruoka oli hyvää, mut tuli syötyä  aivan liikaa ja sit iski se kuuluisa mummotauti, mikä on vaivannu afrikas aika usein. Ei vaan jaksa! Mentiin sit takas hotellille ja suoraa sänkyy ja töllöstä pyöri Mulan :D Väsytti ihan kamalasti. Ei ees haitannu se, et oli metelin perusteella sellanen olo, ku ois baarissa. Hotellin nurkilla oli varmaan viis baaria! Kaikki soitti ihan täysii musiikkia. Hyvin nukutti silti :)

Beerhouse!

Lauantaina herättii yheksältä ja suunnattii aamupalalle. Aamupalalle piti lampsia parin korttelin päähän johonki ravintolaa, koska hotellin oma ravintola oli remontissa. Aamupalaa sai varttua tunnin! African-time huooh. Onneks ei ollu kiire mihinkää. Hotellin omaa ravintelii pitäis päässä jo maanantaina :) Aamupalan jälkee mentii laittaa hienompaa päälle ja kammattii naamat! Oltii varattu iltapäiväks vähä hienompaa ja sivistyneempää puuhaa! Nimittäin viininmaistelu-kierros! Kierroksee kuulu kahtee viinitilaa tutustuminen, Asara ja Zevenwacht oli tilat missä käytiin. Ei sano nimet mulle mitään ja ei oo tietoa saako kyseisten tilojen viinejä suomesta!

Zevenwachtin tilalta. Rypäleet kasvaa siel taustal! :)

Tynnyreittäin viiniä!

Zevenwachtin tila oli tosi kaunis ja esittelykierroksee kuulu neljän viinin maistelu ja juustotarjotin! Viinit oli kaikki ihan hyviä ja juotavia! Sen enempää en osannu analysoida niitä :D Oon melkonen viinitietäjä! Käytiin myös kurkkaamassa viinikellaria. Ei se kyllä kellaria ollu nähnytkää, mut kuitenki:) Zevenwachtin jälkee suunnattii Asaran viinitilalle, missä toimi myös viiden tähden hotelli. Upee paikka seki! Sielä saatii maistaa kolmee eri viiniä :) Molemmat tilat tekee viinin eteen kaiken ite. Kasvattaa rypäleet, pullottaa ja markkinoi! Viinitynnyrit yleensä tulee euroopasta! Meillä sielä on parempaa puuta! ;) Olis ollu kiva ostaa jotaki viiniä kotiin, mutku ei vaan mahu matkaan enää :/ pöh. Viinitilojen jälkeen ajettii pienelle kiertoajelulle Stellenboschin alueelle, sielä oli tosi upeita viktoriaanisia rakennuksia! :) Koko matkan kyllä näky myös kaikissa upeissa väreissä viinitilojen peltoja! Kivaa maisemaa ajella ja ihailla!

Mitä lähemmäs kaupunkia päästiin, nii sitä karummalta taas alko näyttämään. Monen monta kilometriä moottoritien varrella oli peltihökkelitaloja niin pitkälle kun silmä kanto! :/ Kuski kerto, että osalla olis varaa asua muuallakin, mut eivät halua muuttaa pois, koska asumisesta "slummissa" ei tarvi maksaa mistään muusta, kun prepaid-sähköstä! Tosin osa on oikeasti niin köyhiä, että varaa parempaan ei ole. Heti kaupunkiin päästyä maisemat muuttuu täysin. Paljon parempaan.
Illalla lähettii ettimää ruokapaikkaa ja taas osuttiin puolvahingossa intialaisee ravintolaa :D Oli kyllä hyvää ruokaa,  mut tuli taas syötyä liikaa ja niihän siinä taas kävi, et suunnattii takas hotellille ja sänkyyn köllöttelee ennenku uni tuli :) Meni se lauantai taas vaihteeks niinki! :D Kurkittiin vaa neljännen kerroksen ikkunasta Longstreetin meininkiä! Voi sitä ihmispaljouden määrää! Ei vaa menojalka mummoil enää vipata. ;) No oli sunnuntaina kyl aikanen herätyskii, nii ei olis kyllä kannattanukkaa lähteä ulos :)

Sunnuntaina lähettii taas parin korttelin päähä aamupalalle. Ja äkkiä takas hotellille keräämää kamat kasaa ja kohti eteläisintä Cape Peninsulaa eli Kapin niemimaata :) Siellähän se Afrikan tähti melkein aina on, Cape pointissa!! :P Meijät haettiin kyytiin taas ensimmäisten joukossa ja mitä sattumaa, että yks amerikkalaispariskunta oli samalla reissulla nytkin meidän kanssa, niinkun lauantainakin sielä viinitiloilla :D Kierrettiin kaupungilla hakemassa lisää väkeä kyytiin ja myöhästyttii aikataulusta 40min, kun yhtä herraa ei löytynyt sitten millään matkaan. Lähettiin ajelemeaan kohti afrikan lounaskärkeä :) Hetki oltiin ehditty ajaa, kun kuski sai soiton, että tämä eksyksissä ollut herra tulee myös matkaan, et odottakaa siinä! Kaikki oli vähän et mitähän vattua, jos on myöhässä nii jää matkasta.. sit kehtaa viel tulla mukaa ku on jo muutenki laittanu kaikki odotuttaa itteää. En tykänny.
Kurvailtiin idän puoleista sivua kohti Cape Pointia :) Todellaki kurvailtii, koska tiet oli kunnon serpenttiiniä! Tuli huono olo :(  Välillä pelotti myös, että ajetaan vuorenrinteeltä alas :D Maisemat oli kyl tosi upeet koko matkan. Wau :)

Pysähyttiin matkalla kattomaa Afrikan pingviinejä Simons towniin Bouldersin rannalle. Piiiingu piiiingu :) Voi että ne oli söpöjä pikkuotuksia! Siel ne vaappu eteepäin ja makoili rannalla :D Miä tahon sellasen kotii! :)
Pingujen jälkee jatkettii matkaa kohti Afrikan mantereen eteläisimpänä pidettyä paikkaa! Cape of good hopea! Eli  Hyväntoivonniemeä :) Afrikan eteläisin paikka on kuulemma oikeasti 150km päässä sijaitseva Cape Agulhas. Mut ei sen väliä! Upeeta oli ja voin sanoa käyneeni ainakin hyvin etelässä ;) Hyväntoivon niemen jälkee ajettii Cape Pointille. Cape pointin majakalle vievä kaaapelihissi oli poissa käytöstä, joten ei päästy ihan päähän asti :( höh. Vähä ennen puolta päivää lähettii ajelemaa takasin kohti kaupunkia. Tällä kertaa länsipuolelta. Tie oli suorempaa ja parempaa! Matkalla oli upeita rantoja! Aallot oli kans suuria!

Piiingu piiiingu!

Hyväntoivonniemellä!

 Yhen paikkeilla oltiin takasin hotellilla. Päätettii lähteä samantien uudestaa ulos, koska ilma oli aurinkoinen ja lämmin, eikä tuullut oikeestaan yhtään. Oltiin vähän riippuvaisia kelin suhteen, että mitä kaikkea voi tehdä minäkin päivänä! Lähettiin siis kohti Tablemountainia! (Pöytävuori). Sinne ei pääse tuulisena päivänä, koska ylös pitää mennä kaapelihissillä! Onneks oltiin varattu liput etukäteen netistä, niin pystyttiin vaan lampsimaan suoraan hissijonoon :) Vähän hirvitti katella sitä hissiä ja kuinka jyrkkä matka olisi ylös! Päästinki melko nopeesti kyytiin ja huiiii mitkä maisemat! Ehti sitä muutaman kerran sillä parin minuutin matkalla ylös reilu 1000 metriin miettiä, et mitä jos tää tippuuu iiiiiik! Tässä ollaan ja selvittiin ilmeisesti poiskin samaa reittiä ;D Vuorelta oli näkymät joka suuntaan! Waude :) ei voi oikein sanoin ees kuvailla! Sielä pääs kiertämään eri reittejä ympäriinsä. Käytiin vähän joka reunalla kurkkimassa :) Ilma oli tosi lämmin ja kirkas, nii näkyvyyski oli tosi hyvä :) Sieltä ylhäältä käsitti vähän, et kuin suuri kaupunki Kapkaupunki onkaan! Pari tuntia tais sielä ylhäällä mennä, koska jouduttii hetken odottamaan pääsyä hissiin takasin alas.

Näkymät kaupungin yli Pöytävuoelta

Raunalla..kaunis on maailma tittidii

Siel menee kaapelihissi! iiiiiik

Alhaalla oli sitte akku loppu just siitä puhelimesta, mihi oli taksin numerot tallennettu :D Tääläkin on kaks eri taksia. Turvalliset mittaritaksit, jotka saa soitosta paikalle ja sit ne ei suositeltavat käsipystyyn taksit. Hetki jouduttiin istuskelemaan, ennenku pari tyttöä, vissiin amerikkalaisa.. tuli kysymään, et ootetaanko meki taksia, et voitais jakaa yks! Paikalle kurvaskii sitte joku täys lahoamisvalmiudes oleva purkki, joho kaikki tungettiin! Turvallisesti päästiin hotellin ovelle asti! Vähän oli väsynyttä tyttöä ja melkee nukahinki hetkeks :) Niiiii paljo nähty ja tehty yhtee päivää :) Tosi ikimuistonen ja kiva päivä kyl olikii :) Illalla yritettii monee ravintolaa syömää, mut kappas tääläki kai sunnuntaina melkee kaikki kiini! Onneks yks löyty ja sai pitsaa vaik kunnon pihvii lähettii ettimää :) Kyllä nukahti illalla nopeesti!

Maanantaina sai nukkua vähä pidempää :) Päätettii sivistää itteämme vähä lisempää ja suunnattii museokierrokselle! Ekaks käppäiltii juutalaismuseoon, paikka oli mielenkiintonen, mut minuu vähä ärsytti ku oli kauheesti vaa lukemista! Netistä nyt löytäis samat jutut jos jaksais kaivaa. Ei siis kovin erikoinen. Sen jälkee mentiin Holokaust-museoon, mikä oli samassa pihapiirissä. Paikka oli täynnä natsijuttuja ja todella tarkasti oli faktaa siitä, miten ja milloin natsit tappo juutalaisia ja muita "saastunutta väkeä". Siks sielä sellanen museo on, koska moni juutalainen pakeni etelä-afrikkaan :) Oli aika hiljasta tyttöä sen näyttelyn jälkee.. voi oikee käsittää, miten sellasta on voinu tapahtua..ja vaa nii vähä aikaa sitte. :( Suunnatii kahville ja sit Slave lodgelle! Tosi vanha rakennus keskellä keskustaa, minne kaikki orjat vietiin joskus satoja vuosia sitte :/ Nelson Mandelasta oli kans juttua yleensäkin Apartheidista. Paikkana oli tosi mielenkiintonen! Sit alkokii jo päässä pyöriä, ku yhelle päivälle nii paljo kiinnostavaa tarinaa! Suunnattii hotellille ja potslojoo. Iiihan poikki oli. Illalla lähettii metsästää ruokapaikkaa ja päädyttii yhtee irkkubaarii hamppareille! Hamppari oli hyvää, mut muuta hyvää siin paikas ei kaheesti ollukkaa! Tuli melko äkkilähtö ku tarjoilija yritti pyytää jatkamaa iltaa hänen kans ja nopeest sen jälkee ihan hemmetin iso torakka juos lattialla meijän pöytää kohti! Iiiiik äkkiä pois! Mentii kaljalle Beerhousee ja oli pakko saada kolpakko. Litran kolpakko kaljaa :D Jack Black tais olla kaljan nimi ja ihan hyväähän se oli! Tais vähä noussa päähänki se määrä :D Kyl uni tuli taas nopeesti :)

Tiistaina otettii aamupalan jälkee taksi Waterfrontille. Sieltä lähti lautta viereiselle saarelle. Robben Islandille, eli saarelle, jossa pidetttii apartheidin aikana poliittisia vankeja. Tunnetuin oli tietty Nelson Mandela, joka vietti saarella vankina 18 vuotta!
Matka saarelle taittui katamaraanilla! Kiva purkki, mut kaikki meni meijän ohi! Mm. Merirosvolaiva! Se oli ihan ku jostain leffasta! Sekin vei porukkaa saarelle ja harmiteltiin, et miksei me päässä tollaselle :(

YARRR

Kapkaupunkia ja hienosti näkyy pöytävuori! :)

Saaren satamassa meitä oli vastassa bussi ja opas. Kierrettiin bussilla ympäri saarta kattomassa paikkoja missä vangit on työskennelly jne. ennenku päästiin itse vankilalle, jossa oli vastassa opas, joka oli ihan oikeasti itsekin ollut Robben Islandin vankilassa 5 vuotta. Tää entinen vanki kierrätti meitä vankilassa ja kerto samalla omia kokemuksia ja vankilan toiminnasta. Melko karua touhua joutuneet kestämään :/ Päästiin kurkkaamaan kans sellejä! Hurjan pieniä ne oli!! Matto lattialla, pieni pöytä ja sanko pönttönä! Kurkattiin itse Nelson Mandelan selliä, mikä sijaitsi B-siivessä ja oli selli numero neljä oikeelta. Siistii! Mandelan sellin jälkee meijät vapautettiin ja saatiin kävellä vankilan porteista ulos kohti satamaa. Siel oli hirveesti väkee ja lauttoja, eikä oikeen tiedetty,  et mihin meijän pitäis mennä. Katottiin vaan, et ihmisiä, jotka oli samalla lautalla tullessa, menee nyt sinne merirosvopaatille! No hitto, meki mentiin sitte eikä kukaa kyselly mitää :D Ja kuin kivaa oli päästä sillä takasin kaupunkiin! Oli salossa ihan merirosvolippukin! :)

Matkalla keinutti jonku verran,  mut ei haitannu! Aurinko paisto ja kannella soi kiva musiikki :) Kruunas kyl koko reissun :) Satamaa päästyämme lähettii ettimää ruokapaikkaa! Jäätii rannalle yhteen kivaan ravintolaa syömää kalmaria! Syömisen jälkee lähettii Two Oceans Aquariumii kattoo fisui ja pingui! :) Tosi upee paikka ja paljo oli eri lajeja! Lähinnä vaan etelä-afrikkaa ympäröivistä vesistä. Isoja ja värikkitä kaloja oli joka lähtöön. Erilaisia kasvejaki pääs ite koskemaan ja meritähtiä! Meitä kiinnosti kalat, nii paikallisia kiinnosti mistä ollaan :D Kysyttiin tosi usein, et mistä ollaa kotosin sen jälkee ku on jo arvattu saksa, ruotsi, norja, englanti, amerikka, etelä-afrikka.. kokoaika ku vastaa eeei ja sanoo lopuks et "from Finland", nii jotku innostuu ja alkaa kyselee lisää..osa taas on et ajaa joojoo okei eli ei ees tiiä mistään suomesta mitää :D No se siitä. Päästii kattomaa kalojen syöttöä "Predator"-altaalle! Siel oli haita ja tosi isoja muita kaloja! Rumia sellasia.. ja yks kilppari! :)
Lopuks mentii viel kattomaa pingviinejä! Tahon edelleeki sellasen kotii :) ne kyl haisee aika pahalle..
Koko reissun kruunas mangon makunen jäde! :) Sit lähettii hotellille makoilemaa. Oltii illaks varattu pöytä kunnon pihviravintolaa! :P

Hurjan kokonen allas!

Sisko tää on sulle!!

Keskiviikko koitti ja viiminen kokonainen päivä Afrikan mantereel! Otettiin vaa rennosti ja kierreltii kaupungilla. Pitihän sitä vielä itellee jotain pientä ostaa  muistoks :) Päivä oli tosi kuuma ja ei jaksanu kauaa pyöriä. Loppupäivä maattii vaa ja illalla mentiin syömää Mama Africaa :) Söin kanacurrya ja hyvää oli! Tääl on syöty kauheen paljo intialaist ruokaa :D nyt on kyl kiintiö täynnä! Syömisen jälkee lähettii yhillle. Yhelle litran kolpakolle taas kerran :D No pitihän sitä nyt sit muitaki oluita kokeilla ku oltii kerran beerhousessa ja valikoimaa oli seinä täynnä! Ilta venähti johonki kahteentoista ja aamulla oli sellanen olo et on taas juotu. Hyiiiii. Äkkiä aamupalalle, koska sen jälkee sai pakata! Jeeee :) Lähtö se vaan läheni :) Tosi hyvin meni rinkkaanki kaikki tavarat :) Uloskirjauduttii klo 11 ja lähettii kaupungille viimist kertaa. Syömässä käytii tosi kivassa kahvilassa ennenku lähettii kentälle :)
Lennot suju ihan hyvin, mitä nyt oli ihan hemmetin paha olo ja lens oksennuskii pari kertaa :D en tiiä jännittikö vai mikä oikee oli. Oli kyl nii pönttö olo ku Suomee pääs.. ei konees osaa vieläkää nukkuu :(  Oli kyl kiva ylläri vastas Suomen pääs! Iskä, Inkku ja sisko oli kukkapuskan kans vastas, vaik vaa Teemun piti tulla :D Itkuhan sitä ilosta tuli lentokentäl ku pääs kaikkia halimaa :) Ei sit meinannu millää koko perjantain aikana käsittääkää et sitä ollaan kotona!  Emmiä tiiä tajuunko oikee vieläkää :) On kyl nii ihana olla kotona ja ei oo kyl hinkua lähtee mihinkää piiiiitkää aikaa. :) Reissu Etelä-Afrikkaa kruunas kyl koko reissun! Upee maa! Sinne olis kiva päässä uudestaa ja ajan kans. Oli nii paljo nähtävää :) Reissun kaikista paras juttu oli silti se, että pääs kotiin <3

Tähä onkii hyvä päättää tää blogi! Kiva on ollu kirjotella ja kokeilla tällästäkii :) Kiva varmasti munkii lukee näit joskus jälkeepäin :P Kiitos kaikille lukijoille! Mun blogii on luettu vähä alle 4000 kertaa! Hui mikä määrä! Tää matkaaja kiittää ja kuittaa! :)
Ei lähetellä terkkuja ja haleja enää, ku voi halii ja nähä ihan oikeesti! Ehanaaaaa <3

Heidå!
T. Martsu

Kotona ootti ihana ylläri! <3 Sisko oli askarrellu palan Afrikkaa mulle ympäri kämppää :D
IHANA OLI TULLA KOTII <3

Viimeistä viedään!

Viiminen puol viikkoa Namibiassa on sujunu ihan kivasti. Kovasti jo odottelen kotiin pääsyä! Ihan kamala ikävä <3

Maanantaina oltiin viimistä päivää sairaalalla. JEEE! Ei varsinaisesti ees töissä, vaan tutustumassa tuberkuloosisairaalan puolelle. Aamulla meitä otti vastaan brittimies, joka työskenetelee sairaalalla. Hän oli ilmeisesti joku johtaja tai jotain sellasta. Saatiin ennen sisälle menoa maskit, mitä ilman ei asiaa ollu sairaalan ovista sisään. Ne maskit oli ihan kamalat ja ahisti ja paino nenää jajaja kauhee valitus :D En kyllä olis silti kirveelläkään suostunu luopumaan siitä! :D Osallistuttiin esittelykierrokselle, mikä pidettiin sielä aloittaville  farmasiaopiskelijoille. Sairaala oli kyllä tosi mielenkiintoinen paikka, vaikka kokoaika kammotti koskea johonkin ja oli vaikea hengittää :D Sairaalalla oli monta osastoa. Karkeasti jaoteltuna parantumattomat potilaat omassa siivessä ja potilaat joilla oli hyvät mahdollisuudet parantua, olivat toisessa siivessä. Sielä "huonommalla puolella" hoidettiin potilaita, joilla oli mega resistant tuberkuloosia ja extremly resistant tuberkuloosia. Eli niihi ei enää mitkään lääkkeet pure. Sen osaston ohi vaan käveltiin ja hetken oltiin paikallaan, vaik miel olis tehny juosta läpi hengittämättä ja hypätä vaikka käsidesialtaaseen :D No onneks pääsee keuhkokuviin suomessa! :P Mielenrauha tulee kai vasta sitte. Tuberkuloosi tarttuu kuulemma heikosti, mut silti!!
Päästin aikasin pois ja suunnattiin kämpille. Loppupäivä meni intoillessa, et joko saa pakata! ;)

TB ERISTYS! sinne ei mennä, eikä varmasti karata :D 

Tiistaina mentiin home of good hopeen. Viimistä kertaa! Vietii mennessämme meijän työkengät, vaatteita, alusvaatteita, hoitotarvikkeita ja piirrustuspaperia lapsille! Kiva antaa jotain pois, mitä joku tarvii enemmän ku minä ite :)
Osallistuin taas hyvin innokkaana tiskaamiseen :D Olikohan mun tiskausintoilut nyt siinä sitte :) Paikan pitäjä, Monica, tuli vielä ennen lähtöä kiittämän avusta ja toivotti hyvää kotimatkaa :)

Meijän yhteyshenkilö Louise kävi moikkaamassa meitä kämpillä ja hoidettii viimiset paperihommat alta pois :) Kiitettiin, kun hän on hoitanut kaikkia käytännön asioita täällä puolestamme ja hän toivotti meidät takaisin Namibiaan :) Piti muffinssejakin tarjota, et hän varmasti muistaa kirjottaa meistä hyvät paperit suomeen :D
Tosi levoton olo oli koko alkuviikon! Tiistai iltapäivänä piti vielä koepakata, et varmastiki mahtuu kaikki! Meinas jo epätoivo iskeä, ku ymmärs et ei herreguuud menee tiukille! Kaikki sain tungettua rinkkaan, mut vähä pelottaa, et kuin tuliaiset kestää sitä riepottelua :/ Olihan se rinkka sitte pakko punnitaki. Meinasin mennä nurin ku sain sen selkää! Ei se selässä voinu kävellä ku suoraa. Kumartua jos yrittää, nii se on tää likka nurin :D painoa oli huimat 1kilo vähemmän, ku korkein sallittu määrä! 22kiloo! :D Samal tajusin, etten voi Etelä-Afrikasta ostaa mitään! Ei vaan yksinkertasesti mahu! Voi piiip! Näköjää voi 75l rinkka olla liian pieni :D Loppua kohden on kyl huomannu, et oli muutama turha vaate mukana, mut ei vaan raaski jättää tänne!

Keskiviikko kulu makoillessa altaalla ja viimisimpiä rusketuksia keräten! :) tota uima-allasta tulee kyl ikävä.. ja tätä lämpöö! Suomes olis paras olla jo kevät kovas vauhis, ku pääsee kotii! :)
Illaks oltiin varattu pöytä Joe's beerhousesta. Olihan se viimiselle seeprapihville mentävä! Pakko todeta, et varmaan parasta lihaa mitä oon koskaa syöny! :) Istuttii iltaa tyttöjen kans jonku aikaa sielä, ennenku lähettiin jatkamaan Warehouseen! Sielä on keskviikkosin aina live musaa. Kolme vanhaa äijää laulo Guns N' Rosesii ja soitti kitaraa. Hyvältä kuulosti :) Istuskeltii kaikes rauhas ku olkapäähä koputettii. Meijän aikasemmin tapaamat suomalaispojat Kalle ja Jussi oli parin sakalaisvahvistuksen kanssa kans tullu vaan pyörähtämään ulkona. Sit hetken pääst tuli niitä kivoja norjalaisia Wadadee-guesthousilta Adamin kanssa myös moikkaammaa! Kaikki oli viihteellä ja ne pyyski meitä jatkamaa iltaa niitten kans Club Londonii. Kippisteltii skumppaa ja oli kivaa! Lähettiihän me sit koko porukalla siel Club Londonissa käymää. Ei kauaakaa ehitty olla, ku tuli pilkku ja oli lähettävä kotii! :) Kyl oli kiva viiminen ilta! Vähä kyl harmittaa, ku näin reissun loppuvaiheessa on tutustunu mukavii ihmisii, joittenkaa olis ollu kiva hengailla tääl enemmänki! :)

Kalle, Jussi, Emmi, Tia, Mirka, Minä ja William :) 

Viiminen päivä on sujunu rennosti! Tuskailtu pakkailujen kans ja syöty viimiset fazerin siniset! Pitsaaki piti vielä saada ja sikanaa valkosibaleee! Omm :)

Kyl täält on silti nii ihana lähteä! Kolme kuukautta on pitkä aika, mut jotenki minust kuitenki tuntuu, et aika nopeesti tää aika on menny! Tää on varmasti yks elämäni parhaimpia kokemuksia ja tuun aina muistamaa tän :) Oon kyl nii ilonen ja tyytyväinen siihe päätöksee, että päätin lähtee! Oon kokenu ja nähny täälä niin paljo kaikkea, mitä en todennäkösesti koskaa suomessa kohtais.
 Kulttuuriero on suuri ja välillä tosi vaikea ymmärtää, taikka ees hyväksyä sitä, miten nää täälä toimii. Mut mikäs miä oon muita tuomitsemaa! Tekee ihan hyvää palautua maan tasalle, miten jotkut ihmiset maapallolla elää. Ei pitäis valittaa turhasta. Meil on asiat oikeesti tosi hyvin ja oon nii kiitollinen, että oon syntyny suomessa! Minust jokainen suomalainen vois käydä afrikassa kurkkaamassa enneku valittaa oikeestaan mistään ;) Toki maassa maan tavalla ja menee iäisyys, ennenku nää kehitysmaat yltää Euroopan maiden tasolle. Eikä suurin osa täälä tiedä ees paremmasta, mut ne on silti onnellisia :)  Sehän on selvää.
Ei täälä elämä oo niin helppoa ollu, vaik päivät uima-altaalla töiden jälkee kuluuki :P  Hermot on useesti meinannu mennä ja mennykkii :D Varsinki african-time ei kyllä istu vieläkään tähän päähän! Raivostuttavaa. Ihana ja täsmällinen Suomi! :D Sit se, että ei ne asiat oo niin justiinsa.. no jotku asiat kyllä on!! Vähä rentoutta ja vähemmän stressiä olis kiva tuoda mukanani kotii, mut saa nähä kuinka onnistuu :) Hakuna matata!
Siitä en tiiä oonko oppinu mitään, mitä tulin tänne opettelemaan :D melko erilailla tuola sairaalalla ainaki kaikki pyörii. Paljon muuta on kyl matkalla kotiin mun mukana! Englantia puhun ainaki paremmin ja rohkeammin ku tänne tullessa! Sit päällimmäisenä tulee mieleen iiiiiiso kasa muistoja ja elämänkokemusta! Kaikki reissut ja kommellukset! Niitäki muistaa nauraen jälkeepäin! Luulempa, et loppuelämän mielessä pysyviä ihmisä on tavattu ja osan kanssa varmasti vielä suomessakin tulee oltua yhteyksissä :) On tää ollu ihan mahtava kokemus! En voi suositella ku erittäin suuresti ulkomaille vaihtoon lähtöä! Ei tällästä tilaisuutta toiste saa! Saattaa jopa olla, et tuun joskus tänne vielä takasin :) On tää maa tosi upee, niin monipuolinen maiseminee ja eläiminee! Tänne päästävä on taas! Ainaki sen verran et näkisin joskus sen leopardin ja pumban kaverin! Timon missä piileksit!?
Minust tuntuu et koko Afrikka on vieny paikan itellee mun sydämmest! <3

Namibia pumpum

Tää video saa minut nii hyvälle tuulelle! Hihii! :) Liian vähän tullu hypetettyä leijonakuningasta täälä :) Klikkaa ja ala hymyilee! :)
http://youtube.com/watch?v=3bldULQMhn4

Tosiaan kolmen kuukauden (työharjottelu) seikkailu Afrikan Namibiassa on nyt paketissa! Kaikinpuolin mahtava kokemus :)
On aika siirtyä viikon ansaitulle lomalle vielä hieman etelämmäs! Kapkaupunki täältä tullaan!

Ja te kaikki rakkaat palleroiset sielä kotona. Kohta oon oikeesti sielä! Kamala ikävä ja ihana tulla kotiin <3 Ihana nähdä taas kaikki tärkeet :) Iso kiitos viel kaikille, jotka on tän reissun mulle mahdollistanu ja mun juttuja ikäväpäissää kuunnellu! Erityis pusut ja halit mun perheelle ja Teemulle <3

Terkkuja! Toivoopi Mari

Smile and wave!

Viikko on kulunu nopiaa ensiavussa! Mun jakeluun ei vaan ihan mee, et miten ihmeessä sielä voi olla niiiiiiii hiljasta keskellä viikkoa, ku vertaa viikonloppuun! Älytöntä :D yks hoitaja sano et sade vaikuttaa ihmisii? Ne ei jaksa kuulemma tulla ku sataa, vaa kärvistelee ennemmin kotona. Mut tosiaa.. viikko on ollu kyl tosi hiljanen. Aamupäivät maleksii vaa eteepäin samal kaavalla.  Aamusta siivotaan ja hinkataan joka nurkka ja pöytä, sit ei ookkaa mitää. Tai no melkein mitää.. jotain raskauspissoja sais kyl ottaa vaik muille jakaa ja mittailla paineita saapuvilta potilailta. Koko osaston pyöriminen on edelleenki vähä hämärän peitossa. Kun ei oo potilaita paljoa, niin homma toimii ihan hyvin, mut herranjestas missää ei oo päätä eikä häntää ku se ruuhka sattuu siihe kohalle. Harvoin on käsitystä kuka odottaa mihinki tai kuka on potilas ja kuka omainen. Nii ja kuka on osastolla töissä?! Jos ihmisiä tulee ovista ja ikkunoista, nii kyllä tulee hoitajiaki! On ihan yleinen käytäntö,  et enskan läpi kävellään toisille osastoille, milloin minkäki syyn takia.. on lyhyempi matka ja suurinta osaa kiinnostaa vaan nähä, et mitä sielä tapahtuu ja minkälaisia potilaita :D Yksityisyydestä ei oo kyl mitää tietoa koko paikassa. Vastaanotto alueella on ollu verhot, mut ne revitään aina humalaisten potilaiden toimesta alas :) Hitto ku ei oo kuvia näyttää. Meitä selkeesti kiellettiin ottamasta osastosta kuvia :(
En ja tiiä oonko mitään oikeen tuola oppinu :D Lähinnä sellanen fiilis, et paljo on nähty, kummasteltu ja kauhisteltu! Ajoittain on kyl nii pallo hukas :D Lähinnä et minne menis ja mitä vastais jos joku kysyy :D Tää kuva kertoo enemmän ku tuhat sanaa!

Smile and wave boys! Smile and wave! 

Ensiapu on kyl ollu kivoin osasto tähä mennessä, vaikka hiljasta on päivisin ollu. Nauraa on saanu ja jauhaa tärkeistä ja ei niin tärkeistä asioista. Tän harkan jälkee on kyl taas vähän varmempi luotto siihen, et ihan oikeeta alaa täs ollaa opiskelemassa! Ensihoito <3

Osastolla on samaa aikaa ollu kokoaika paljo muitaki opiskelijoita. Norjalaisia ja paikallisia, nii seki on rajottanu jonku verran, et kuinka paljo riittää puuhaa jokaiselle. Löytyy tuoltaki osastolta "nakki-täti", eli joka keksiii kyl kaikennäköstä turhanpäivästä ja erittäin opettavaista puuhaa milloin kelleki! :D Menee paikallisilla nimet, naamat ja maat sekasin, et ketäs te olittekaan ja mistä :D Yks paikallinen ensihoitajaopiskelija lampsi yks aamu mun luo ja oli hyvin pettyny, et miksen oo soittanu tai tekstannu!  Sitä ei naurattan yhtää ku en tienny mistä se puhu ja väitin kivenkovaa, et numeroani en oo kellee antanu, enkä kyllä hänenkää omaa saanu :D Sit seki kävi jo nauraa, et nyt huijaan ja totes, et olisin luvannu ottaa hänet mukaa norjaa! Kyl poikaparkaa hävetti, ku sai selville et oon suomesta ja nyt on kyl menny tytöt sekasin :D näytetään kaikki kuulemma ihan samalta ku on blondit hiukset! Justjooo :D 

Perjantai aamuna saatiin nukkua pitkään, koska suunnattii illaks/yöks ensiapuun äksönin toivossa! :) Emmi ja Mirka lähti kans viikonloppureissulle, nii mitäpä fiksumpaa puuhaa meil Tian kans olis perjantai iltana olis ku mennä töihi! :D Tosiaan kans viiminen viikonloppu, et varmasti olis ollu kyl syytä kippistääki ihan urakal sen kunniaks ;) Oltiin nyt kerranki ahkeria ja reippaita :D
Perjantai suju tosi kivasti! Meijät oltii kutusttu Unamille eli University of Namibialle, sielä piti kokoontua kaikki vaihdossa olevat! Oli melko huvittava tilanne, ku luultiin, et meitä suomalaisia on vaan ihan muutama täälä ja me ollaan varmaan ainoot sielä. No ei oltukkaa vaa suomalaisia oli yhteensä 12! Suomi oli vahvasti edustettuna, koska paikalla oli meijän lisäks kaks ruotsalaista ja yks saksalainen :D Muutamat ties toisistaan, mut meille oli kyl suurin osa ihan tuntemattomia :D Harmi et tutustuttii meijän reissun loppuvaiheessa :/ Meille oltii järjestetty kyyti Windhoek Country Clubille, missä oli pöytävaraus tehty koko poppoolle :) Paikka oli melko hulppee! Huhhu ymmärsin, että ainoo tän maan viiden tähden hotelli :D oli golfrataa, casinoa, monta eri ravintolaa ja kauppaa.. tosi kaunis paikka :) Syötii ja juotii ja kaikki Unamin piikkiin! Mietittiin, et tulee melko kallis keikka jos ite pitää koko lysti maksaa :D ilmainen ruoka, paras ruoka!

Ryhmäkuva! 

Syömisen jälkee meidät kyydittii takasin koululle, jossa vaihettii numeroita parin tytön kanssa, et jos mentäis vaikka porukalla johonki vielä ku ollaa täälä! :) Sieltä suunnattii kaupungille shoppailemaan ja postiin. Taas ostin pari paitaa! Hups! Ku tääl on nii halpaa :D eihää niitä tuola kaapissa ookkaa ku reilu kymmenen uutta.. kai ne mahtuu rinkkaan :D Sit nopiaa kämpille syömää ja nukkumaa hetkeks, et varmasti jaksaa olla skarppina sairaalalla :) 

Mentii ilta seittemäks ja taas kerran oli osasto ihan täynnä! 

Päätettii soluttautua dressing roomiin siinä toivossa, et päästäis ompelemaa pari haavaa! Tosi paljo tuli taas pahoinpitelyjä ja ketä oli lyöty milläkin esineellä. Yleisimmät tais olla pullo tai kivi. No haavoja riitti mitä parsia! Siinä vaa rohkeasti meni hoitajalle sanomaan, et voitko opettaa, koska miäki haluun kokeilla! Ja saihan sitä pari tikkiä tehä! Ei se ollu ollenkaa nii vaikeeta, mut edelleenkää en kyl kenenkää kasvoja haluis alkaa korjaamaa :D Niin hienoo työtä ei kai vielä ollu et haluisin sellast vastuuta ottaa :D Oli kyl kiva päässä tekemää sellasta, mitä suomessa en varmaan ikinä saa tehä, enkä kyl suomessa haluakkaan! :D täälä se ei näyttäny olevan nii justiisa..ihan sama missä se haava oli nii eipä hoitajat mitenkää aatellu, et kuinka nätisti se pitäis tehä. Hurjia arpia varmasti jää :/ Ei kauheesti seurattu, mitä muita potilaita tuli osastolle. Ilta koostu lähinnä pahoinpitelyistä.

 Yks 23-vuotias poika tutotiin ambulanssilla enskaan, kun hän oli vain mennyt tajuttomaksi kotonaan. Seurattiin siinä hetki pojan hoitoa. Siinä tapahtu kaikennäköstä. Poika kouristeli ja oksenti kokoajan verensekaista vaahtoa. Taju oli sen verran kankaalla, et lääkärit päätti intuboida. Eipä siitäkään meinannut tulla mitään, kun sitä vaahtoa vaan nousi kokoajan. Milloin intubaatioputkesta ja milloin nenästä ja nielusta. Aateltiin, et voiks se putki olla oikeessa paikkaa, kun kokoaika nousi putkeen jotain, mut oli se, keuhkoista vaan nous nesteet ylös. Yhessä vaiheessa poikaa elvytettiin :/ Tilanne saatiin kuitenki stabiiliksi ja poika siirrettiin sydänosastolle. Pumpussa se vika ilmeisesti oli.. ekg-filmi ei näyttänyt myöskään ihan terveen 23-vuotiaan filmiltä.. mitä me nyt siitä ymmärrettiin :D toivottavasti selviää! Yhen pintaan päätettii, et meille taas tää touhu riittää. Lähettiin taksilla kotiin! Kiva fiilis jäi viimisestä vuorosta sairaalalla! :) 

Maanataina mennään kai vaan hoitaa viimiset paperihommat ja käydään tutustumassa tuberkuloosi-osastolla. Meijän työvaatteita on kans ahkerasti varailtu, nii pitää kai neki käydä lahjottamassa samalla pois :) 

Lauantaina maattii koko päivä ja illalla lähettiin Toinin ja Millan kanssa ulos! Oli kiva tutustua paremmin uusiin suomalaisiin täälä! Edelleenki vähä harmittaa, ku ei olla tiedetty toisistamme aikasemmin! Toini tunsi jotain paikallisia poikia, jotka tuli meijän kanssa samaan pöytään. Katottiin, et ihme kikatus ja supina alko mejän vieressä istuvilla tummilla tytöillä. Toini sitte kerto, että juttelen ja istun just tän maan kuuluisimman räppärin vieressä :D Mukava tyyppi eikä ottanu itteesä, ku kysyin et mitä se tekee :D Ihan jalat maassa kerto et hän tekee musiikkia, eikä pitäny itestää mitää erikoisempaa ääntä. Moni kävi rykimässä hihasta ja kättelemässä häntä. Eikä me tajuttu aluks yhtää, et pöydäs on joku kuuluisuus :D Ei me kauaakaan jaksettu Warehousessa istua, kun alko jo väsy ja nälkä painaa :) Oltiin jo tuhoon tuomittu Kfc, mut jostaa syystä me taas mentii sinne :D tällä kertaa niillä oli sitä mitä tilattiin, mut palvelu muuten oli erittäin hidasta ja jotenki tuntu, että ne tahalteen seisotti meitä siinä tiskillä ja otti vaan muita jonosta meidän ohi. Paska lafka nevör evör again! Kana oli kyl hyvää.. mitä nyt sit on maha kipee ja sekasin :D hahah. 

Sunnuntaipäivä onki alkanu taas mukavasti. Ollessa vaan! Eikä onneks oo krapulaa! :)

 Isäntäperheen äiti kutsu meijät heidän talolle syömään illaks. Kivaa :) Sinne on kutsuttu norjalaiset ja meijät :) Ilmeisesti sen kunniaks, ku suurin osa lähtee täältä ens viikolla! 

Tänne kuuluu hyväää! Life is good! 

NAMIBIA TJ 4!! 

Terkkuja kaikille! Kohta nähää! Hurja ikävä <3 

T. Mari "semi-n**keri" Mettinen

Menoa ja meininkiä!

Taas yks viikko takana! Se onkii sujunu melkosel vauhil päivystyksessä! En oikee tiiä et mistä alottais. Arkisin ollaan oltu pelkässä aamuvuorossa ja kyl on menoo ja meininkä riittäny. Potilaita on ollut vaihtelevasti. Välillä on ollut pelottavan hiljaista ja taas välillä potilaita tulvii ovista ja ikkunoista sisään. Hirveen paljoo ei vielä oo kiinni saanu,  miten koko osasto pyörii, sillä minusta siinä ei oo päätä eikä häntää. On toki ihmisä ketkä tulee kun on oikeesti hätä (eivätkä kaikki aina heti silloinkaan), mut se, et tullaan milloin minkäki rokotteen, paineenmittaus tai raskauspissan takia! Kaikist paras oli ehkä nälkä! Tosi likanen papparainen makas paareil ja valitti lääkärille, et hänel on nälkä, ku hänelt kysyttii miks on tullu sinne :D Potilaita on pelkän aamupäivän aikana varmaan lähemmäs sata käynyt! Potilaat tulevat joko ambulanssilla tai omineen. Ekaks mennään "vastaanotto" puolelle, mistä potilaat ohjataan eteenpäin sinne minne parhaiten kuuluvat. Eli odottamaan lääkärille milloin minnekin nurkkaan, gyne puolelle, lasten puolelle, haavanhoito puolelle tai hätähuoneeseen. Nää kaikki pikku nurkkaukset sijaitsee siis päivystyksessä. Päivystyksessä on myös tarkkailupuoli, minne jotkut potilaat kärrätään hetkeksi ennenkuin lähtevät joko kotiin tai osastolle. Osaston ulkopuolella on myös toinen tarkkailu "big room", minne viedään kans potilaita. Vähä on menny ohi, et kuka menee milläkin periaatteella mihinkin. Kokoajan riittää kyl tällä osastolla puuhaa.. aineki paineitten ja lämmön mittausta saa olla kokoaika tekemässä. Tippaakin viritetään joka toiselle! Muutama epileptikko on ollu ja ei sen "vakavempia" viikolla. Mieleen jäi kyllä eräs äiti, kahdeksan päivää vanhan vauvansa kanssa, jonka synnytyksessä oltiin mukana synnärillä edellisellä viikolla.. tää synnytys oli se "huonosti" sujunut ja ketä hoitajat hakkasivat ja olivat ylipäätään tosi kamalia ja jonka vauva oli syntynyt ihan velttona ja sinisenä.. Hän oli nyt tullut päivystykseen, koska vauvan paino oli tippunut 25% (SE ON PALJON!) Ja vauva ei ollut syönyt muutamaan päivään. Äiti oli jo edellisenä päivänä käynyt näytillä jossakin ja sieltä oltiin jo ohjattu päivystykseen.. tarina ei kerro, miksi he tulivat vasta seuraavana päivänä. Vauva oli tosi kuivan ja hintelän oloinen. Verensokeria ei meinannut hoitaja saada otettua. Pikkuisen jalat olivat ihan siniset ja kylmät :/ Sokrut oli tulovaiheessa 1.6. Hoitajat ja lääkärit teki hommia pari tuntia yrittäessään laittaa vauvalle tippaa! Ihan ekana hoitaja yritti kanyloida kämmenselkään!! Mietittiin et minkähän kokonen kanyyli mahtuu parin sentin kokoseen käteen.. huoh. Pikku tytön söpöt kiharat jouduttiin leikkaamaan niin, että suonet näkyvät paremmin päässä.. ja päähän noin pienet vauvat yleensä kanyloidaan. Kivan kikkara irokseesin tyttö sai! Muuta kivaa koko tilanteessa ei ollutkaan.. lääkäreiden ja kymmenen hoitajan pistelyt eivät hetkauttaneet vauvaa millään. Ei itkenyt eikä liikkunut kertakaan :/ Varmaan tunnin tuloksettomien yritysten jälkeen lääkäri päätti pistää vauvalle io:n kautta sokeria ja muita nesteitä. Eli luun sisäisesti. Siinä pistetään sääriluun yläpäähän, luuytimeen asti. No eipä sekään onnistunut ihan heti :/ hetken sorkkimisen jälkeen yhteys oli saatu ja sokrua sisään. Sokerit nous 3.6 ja näytti jo vähän paremmalta. Vauvan kanssa oltiin touhuttu koko aamupäivä ja äiti odotti kiltisti hoitohuoneen ulkopuolella kokoajan.. kukaan ei käynyt hänelle mitään kertomassa, että mikä tilanne. :/ meijän vuoro loppu ennenku selvis, mitä lapselle tehtii seuraavaks. Pöh. Kotimatkalla saatii taas nauraa näille taksikuskeille. Pysähyttii liikennevaloihin ja toinen taksi ajo viereen. Kuski näytti, et avaa ikkuna :D avasin ja toisen auton kuski huutaa nauraen "your taxi is overloaded with white people!" :D meit oli siis 5 kyydissä ja takapenkkiläiset istu päällekkäin pikkusessa golffissa. Sit se huikkas viel et ei se mitää ja et vitsivitsi.. raha ratkasee :D

Perjantain mentii ilta/yövuoroo! Oli Namibian itsenäistymispäivä ja sehän näky sitte ensiavussa! Ilta kaheksalta koko ensiapu oli nii täynnä, et olis tehny miel kääntyä ovella ympäri, et ei kyllä varmasti mennä tonne kaaokseen! :D Melko sanaton fiilis jäi koko vuorosta! En pysyny laskuissa monta puukotusta ja pahoinpitelyä illan aikana ovesta tuli sisään! Naisia ja miehiä.. sielä jonossa melkein oottelivat et kuka ompelis haavat umpeen. Ei siis mitään henkeä uhkaavia vammoja ollu kellään, mut kyl pari oli ottanu osumaa aika näppärästi! Tippoja sai laittaa ja ompelemaanki olisin päässy :D kieltäydyin siinä hässäkäs ja sanoin et teen sen enemmin ens viikolla kun on rauhallisempaa ja joku opastaa kädestä pitäen :D Et kaikkea tuola ja näkee ja saa tehä jos vaan tahtoo! Paljon oli potilaita! Mielee jäi oikeestaa vaa kaikki ne pahoinpitelyt vaik potilaita oli paljo kyllä muitaki. Vatsakipusia, sydänjuttuja, astmaatikkoja ja epileptikkoja! Kello kahen mais todettiin, et meille riittää ja soitettii taksi! Lähtöö tehdes yks hoitaja huikkas vielä meijät auttamaa ruumiin laitossa. Apua se todellaki tarvi, koska täti joka oli menehtyny ei ollu pienimmästä päästä! Täti oli illalla valittanut huonoa oloa tuupertunut kotiin. Omaiset toivat hänet sairaalaan, mutta lähtörytminä oli jo asystole niin eipä sielä mitään alettu tekemään, vaan todettiin et hän on menehtynyt. :/ Aattelin et nään varmaa painajaisia ku vuoro oli noin kii tapahtumarikas ja loppuu viel exitus..
Ehittii me vähä kivaaki pitää tauolla! :D toi paikallinen täti änkes kans kuvaa ku meil oli nii kivaa :D

Kuvas ei näy mut toi on keinuhevonen! 

Lauantain päätettii pistää pienet paardit pystyy, ku oli viiminen viikonloppu yhessä Emmin ja Mirkan kans! Syötii ja juotii koko ilta kämpillä! Puolen yön maissa lähettiin klubille. Täl kertaa Club Londoniin, mikä yllätti positiivisesti! Hieno paikka ja oli paljo ulkomaalasia. Koko ilta oli ihan huippu! Naurettii nii paljo ja kuviaki tuli räpsittyä varmaan sata :D niistä ei kyl mitää kehtaa julkassa! :D Meinasin tutustua kans paikallisten juhlintakulttuuriin.. tarjoilija otti vähä hikeä ku pyysin kuittia juomista! Mitkää koneet ei toiminu muka just silloin ja pyysin sit selittämään, et miks kaks juomaa maksaa näinkii paljo. Se haki jo esimiehen paikalle ja hyvä ettei kiivenny tiskin yli päälle ku se hikeenty nii paljo ku en antan periks et tahon vaa selityksen :D se ei oikee tykänny ku naurettii sille ja pyydettii viel pillejä :D neki se sit repi loppupeleissä laseista pois ja huus et v*ttu ota nätisti ku annan sulle jotain! :D ihan uskomatonta käytöstä. Ja tosiaa, juomat makso siks nii paljo, koska se oli laittanu ne tuplana. Vaikka en sitä kyl pyytäny. Mut oli kyl nii kivaaja seuraavan päivän olotkii kerto et rälläämäs ollaa oltu :D En muista milloin viimeeks ois ollu noin kaamee kankkunen! Huhhu.
Tänää oltii pelattu varman päälle, et mennääpä sinne home of good hopeen, nii saa nukkuu vähä pidempään.  Namulla sato kaatamalla vettä! Nii ei sinne voitu mennä, koska on ihan ulkohommia. Jäätiin sit tyytyväisenä nukkumaan ja ollaan käyty kaupungilla shoppailemas! Ja hups taas ostin vähä itelleniki jotain vaik oon sanonu, et nyt riittää :D Ostin miä tulaisiikii!;) Minne ihmeesee saan täl menol kaiken mahtumaa rinkkaa :D

Mut eipä tänne kummempia! Surkee keli!
Tj 10 päivää namibias! Wuhuu vähii käy ennenku loppuu! :)
Tää viikko menee viel nopeesti ensiavus ja viiminen puol viikkoo varmaanki vaa lomaillaan :) Paistaispa se aurinko loppuajan! Ei tonne uimaa teee mieli :(

Haleja! <3
T. Mari

 

Töitä ja taas kerran vähän lomailua!

Melkonen kilometripostaus taas, kun ei oo nettiin päässy milloin minkäkin vian takia! Windhoekissa sataa ja kaikki on sekasin :) Alla kuulumiset! 

Viime viikko oltiin vielä synnärillä. Monen monta äitiä ehti synnyttää ja yleensä tietty samaan aikaan. Meno jatku melko normaalina. Hoitajat kohteli äitejä tosi ala-arvosesti jne. Milloin löivät tai muutenvaan huusivat kaikkea kamalaa. Eräs äiti ei jostain syystä edistynyt synnytyksessä tarpeeksi nopeasti, niin hoitajat löivät häntä, vetivät hiuksista, nauroivat, haukkuivat ja huusivat tälle, että joutuu vankilaan kun näin tahallaan oman lapsensa yrittää tappaa. Ponnistusvaihe kesti kyllä kauan, minkä jälkeen lapsi vihdoin syntyi ihan velttona ja sinisenä. Vauvaa riepoteltiin vaan äidin edessä, että kato nyt mitä teit. Vauva vietiin virvoittelemaan ja aika kovakourasesti vauvaa hakattiin ja roikitettiin milloin mistäkin raajasta, että tämä alkaisi huutamaan. En oo nähny täälä kertaakaan, että tuettais vauvan niskaa ja päätä. Tuon koko touhun jälkeen olis voinu lähteä pois koko synnäriltä.. järkytyin taas aika pahasti ja tuli paha mieli. Vauva onneks virkos melko nopeesti, jonka jälkeen hoitaja kävi vielä erikseen "onnittelemassa" et vauvas elää vaik muuta ilmeisesti yritit. !!! Ei tätä voi käsittää miten nää hoitajat välillä kohtelee potilaita! Ja potilaat vaa hiljaa nyökyttelee et juu hänes on vikaa ja hyväksyy koko touhun.

Synnärille

Tiistai iltana mentiin warehouseen kuuntelemaan jazzia! Tai en osaa sanoa mitä se loppupeleissä oli, mut ihan kivan kuulosta! Semmost menevää keikutusmusaa! :D Bändi oli kongolais-ranskalainen ja laulo kai ranskaksi.. en oo siitäkään varma :D mut siitä olen, et mitään en ymmärtäny! Fiilis oli paikallisilla taas katossa, kun he välillä tanssivat missä sattuu pitkin salia, jos siltä tuntui :) tuolirivejä oli koko sali täynnä, mut eipä ne paljoa tuoleillaan pysyny ne paikallisest :)
Ja vaikka ollaanki afrikassa, nii ei niil ollu mitää bongorumpuja jne. vaa ihan normaalit rummut :( höh!

Surkee kuva ku nii pimeetä. Mut keikalta! 

Keskiviikkona mentiin ilta/yövuoroon! Heti synnytti samaan aikaan kolme äitiä. Ja taas sama meno jatkuu.. Eräs hoitaja sanoi 15-vuotiaalle tytölle, joka oli siis raskaana ja tullut synnyttämään ja supisteli, että ole hiljaa etkö huomaa kun "a big person" on astunut huoneeseen. Samalla hän myös totesi, että täälä ei valiteta ja pidetä ääntä. Synnärillä!?! Kohtelu oli täysin samanlaista tätä nuorta 15-vuotiasta lasta kohtaan, kun ketä tahansa äitiä. Hoitajaa ei kiinnostanut synnytys tippaakaan,  vaan puhui milloinkin kahteen puhelimeen ja hävisi aina salista jättäen meidät sinne kahdestaan.. siis tosi kiva. Mietittiin jo et kohta meidän pitää napata se sieltä kun pää oli jo tulossa. Hoitaja haukkui tyttöä myös tyhmäksi ihmiseksi, kun hänelle joutuu toistamaan kokoaika kaiken ja varoitteli, että ei sitten pidä yhtään huutamisesta. Eipä inahdustakaan kuulunut, kun tyttö pusas vauvan pihalle. Hän sai samalla 2-asteen repeämän ja ei halunnut, että häntä ommellaan!! Siitä vasta toinen sota syttyi hoitajan ja tytön välille. Lääkärikin haettiin jo paikalle selvittämään tilannetta. Hoitajat vetosivat siihen, että tyttö on alaikäinen, eikä siis voi itse päättää asioistaan ja melkeimpä pakolla taivuttelivat tytön suostumaan ompeluun. Kukaan ei missään välissä selittänyt hänelle seurauksia,  että mitä käy jos alapää jätetään tollaseen kuntoon vaan huudetaan vaan et ootko nyt tyhmä ja haloota.. ne meinas melkein oikeesti jättää sen sellaseks, ennenku sit sai taivuteltua tytön siihen.  Ei voi taas ju silmät pyöreinä tuijottaa sanattomana tätä menoa. Toinen "erikoistilanne" oli illan aikana perätila synnytys! Tosi kovalla kiireellä äiti vietiin saliin ja vain sillä välin, kun hain äitin tavaroita toisesta huoneesta ja tulin takaisin, niin jalat olivat jo ulkona! Mietin siinä, et mitäs nyt piti tehdä, joo ei ainakaan koskea niin, että vauva pelästyy ja nostaa kädet ylös sisällä, et silloin se ei varmastikaan mahu tulemaan ulos kädet levällään sieltä. No mitä hoitajat tekee.. yrittää vetää vauvaa ulos väkisin ja tuloksetta, mikä johti siihen, et tehdään episiotomia et saadaan vähän lisää tilaa.. äiti huus varmaan niin kovaa kuin pystyi ja hoitajat kirjaimellisesti kaivoivat sen vauvan sieltä ulos! Taas syntyi veltto ja sinertävä lapsi. Ja pieni!! Vauva veitiin virvoittelemaan ja imettiin hengitysteistä paljon lapsivettä pihalle ja hapetettiin. Pikkunen virkos ja melko nopeasti kärrättiin alakertaan keskolan puolelle. Sielä tyttö pääs puntariin,  joka näytti 1,6kiloo! Sinne se lämpökaappiin ja samaan huoneeseen pääs varmaankin kymmenen muun pikku käkkäräpään seurauks!  Ei oikein selvinny , et mikä oli syy, miksi vauva oli niin pieni. Äidin mukaan hän oli 9 kuulla raskaana, mut ei näist aina oikeen kuulemma tiiä! :D Nähtiin myös keskolassa sinä päivänä syntyneet kaksoset! Toinen tytöistä oli 1400g ja toinen 1800g. Naursekeltiin, et me ollaan Monican kans oltu yhteensä noin 4kiloo isompia ku ne :D heheh jättiläisvaavat 8)
Synnäriltä jäi kai sinäänsä ihan ok fiilis.. tai noh,  en tiiä. Oon tyytyväinen, et mun ei tarttenu hoitaa yhtäkään synnytystä, koska en todellakaan halua tehdä sitä, niinku nää sen täälä tekee :( En olis suostunu tehä episiotomiaa tai ompelemaa kenenkää alapäätä kasaa! Vauvasta voin sitte kopin ottaa joskus normaalissa synnytyksessä, jos sellanen kohalle sattuu :)

Torstai meni nukkuessa pitkää ja altaalla maatessa! Väinökii palas reissultansa norjalaisten kans ja sano, et oon neekeri ku näki minut, mutten kuulemma tuu koskaa olee yhtä ruskee ku se! Challenge accepted! "Get brown or burn trying" :D  Kai miä sit oon väriikii saanu! Jee :) käytii illemmalla syömässä melko kivannäkösessä ravintolassa! Corner 62. Söin lammasta! En oo koskaa syöny nii paljoo lammasta ku täälä.  Tyylii kerran viikossa :D
Kämpillä odotti vielä pakkaaminen! Sillä oltii Tian kans suunniteltu viikonloppureissu Swakopmundiin!

Bähäää

Perjantain aamuna ei siis tarvinnukkaa herätä töihin, vaan reissulle kohti rannikkoa!
Oltiin viikolla varattu jo yöpymispaikka, kyydit ja vähä ajanvietettä :) Tajuttiin, et nyt pitää lähtä, koska viikonloput ne vaan loppuu kesken!
Minuu ja Tiaa tultiin ihan koti-ovelta hakemaan pikkubussilla, jonka jälkeen kierreltiin hetki ympäri Windhoekia keräämässä lisää väkeä kyytiin. Ehti tulla siinä välissä jo huono olo, kun kuski kaasutti punaisiin ja jarrutti täysiä.. kaasu pohjaan ja taas jarrutetaan.. se kaahaili meijät kyl suht nopeesti kans perille Swakopmundiin! Oltiin kaks tuntia ajoissa aikataulusta. Noin 400km matka ja hintaa huimat 13e. Koko viikonlopun yöpymiset, joho kuulu aamupala, nii saatii maksaa vähän alle 30e. Et suht halpaa täälä on reissata milloin minnekin jos vertaa suomen hintoihin :) perille saavuttaessa nähtiin meijän lodgen parkkipaikalla tutunnäkönen pikkubussi! Pikkubussi kuulu norjalaisporukalle (niille kivoille norjalaisille), jonka illanistujaisissa oltiin viikko sitten! Olipahan taas tuuria, et miten voidaan lähteä just samana viikonloppuna Swakopmundiin ja päädytään vielä samalle majoituspaikalle :D

Swakopmundin rannalta!

Oltii perjantaille suunniteltu vaan kaupunkiin tutustumista ja vierailu Snake Parkissa! Puolenpäivän maissa käytiin syömässä italialaisessa pitsat ja sit lähettii kattomaa niitä käärmeitä! Ja olihan sielä niitä matosia vaik minkälaisia! 

Olin iloisesti yllättyny ku tajusin joittenkin terraarioitten kohalla ilman lappuu kattomistakin, et mikäs käärme sielä onkaan :) Jotain menny Teemun opeista perille :D Olisikohan terroja ollut noin viiskymmentä. Käärmeitä oli laidasta laitaan, kaikki Namibiasta ja Etelä-Afrikasta löytyvät lajit olivat esillä ja muualtakin maailmasta muutamia:) Näytillä oli myös skorpioneja, liskoja ja muutama hämppy! 
Tällänen kulki vapaana :)

Käärmeitten jälkeen lähettii kiertelee kaupungille. Muutamassa kaupassa käytiin ja kahvilassa, missä oli hyvin innokas tarjoilija, joka kertoi meille suomalaisten vaikutuksesta maan itsenäistymiseen. Välillä tuntuu, että kaikki ei ees tiedä missä suomi on ja osa tietää taas tosi hyvin ja myös muistaa kysyä/mainita tiesimmekö Martti Ahtisaaren vaikuttaneen maan itsenäistymiseen. Kyl suomalaista tykätään täälä! :)  Melko nopeesti palattiin kämpille ja haettiin kaupasta muutamat kaljat ja siiderit. Meijän kämpän ovesta paukkas  iltapäivällä hieman vanhempi, liilaan essuun pukeutunut nainen myymään  kauneushoitola palveluitaan. Innostuttiin sit molemmat ottamaan manikyyrit ja pedikyyrit! En oo ikinä tehny kumpaakaan ja olihan se ihan kivaa ja varmaan eka tyttömäinen juttu, mitä täälä ollaan itteemme törsätty! :) Se leikkas mun pitkät kynnet ihan nysiks! Yhyyh. Mut eipä oo varmaan koskaa näyttäny näin hyviltä! Käsihieronta oli vielä jees, mut jaloista ku kutiaa nii ei siitä kovin paljoo nauttinu :D kivaa liilaa lakkaa sain varpaisii! :)

Kuvalaatu surkea! 

 Illal suunnattii tän naisen suosittelemaa ruokapaikkaa. Kükis pubii :) söin kalamaria ja oli hyvää. Sen jälkeen väsytti taas niin paljo, et oli pakko suunnata nukkumaan.
Lauantain aamulla kello soi seittemältä ja mentii aamupalalle. Kahdeksalta meitä tultiin aulasta hakemaan hylje & delfiiniristeilylle! Risteily lähti Walvisbaysta, jonne oli noin 40km. Ihan hienon näköinen katamaraani oli risteilyaluksena! Heti rannasta lähdettyämme kannelle laskeutu eka pelikaani! Jayjay:ks nimetty. Ihan kiva lintu, mut minust se ei tykänny! Nokkas mokoma päästä valtaval nokallaan :D Sit aloinki pelkää pelikaanei... Siel kannel ne vaa läpsytteli menemää kalan toivossa, jota oppaat heitteli. Jayjayn jälkee kyytii hyppäs hylje! Seki vyöry vaa siitä vierestä kalan toivossa. Muutaman fisun se saikii ja näytti loiskimistemppuja vedessä. Leppoisa otuksia :) Ajettiin kokoaika jotain niemeä kohti, minkä nimee en muista.. matkalla sinne ohitimme oisterifarmin! Vedessä lillu vaan jotain poijuja ja kai sielä mertoja tai jotain sellasia oli. Sit suunnattiin majakan ja hylyn ohi ja johan niemen ranta alko näyttämään hassulta. Jotain mustaa sielä oli kilometritolkulla. Lähemmäs ku päästiin, nii silmä erotti et sielä oli hylkeitä! :) pieniä vauvoja äiteinee ja isoja isejä! :D hurjaa ääntä ne piti.. kuulosti lampailta. Sit lähettiin miettimään delfiinejä! Hetken seilailun jälkeen todettiin, ettei niitä varmaan tulla tänään näkemään! Höh!! Matkalla takaisin rantaan olikin taas uuden asian kohtaaminen: Oisterin syönti!! Kääk ku ne näytti kamalilta! Siitä kuoresta se vaan kipattiin suuhun. Kyl oli pureskeltavaa, et sen sai alas :D oli se ihan syötävää, mut en kyl ymmärrä kuka niistä oikeesti voi tykätä! Ite oon sitä mieltä, et oli eka ja viiminen kerta :D Ennen rantaa kyytiin hyppäs taas pelikaani! Se oli sentään nätimpi, persikan värinen ja pienempi kun Jayjay. Peaches oli sen tyttöpelikaanin nimi. 

Sekää ei tykänny minust ja puri käsivarrest ja tuijotti pelottavasti :( koko katamaraanista vaa minä olin ilmeisesti syötävän näkönen yhen toisen naisen lisäks, jonka kimpus pelikaanit kokoaika oli :D ihan rannas tuli kans uus hylje kyytii joka kävi halimas ihmisiä :) risteilylt kämpille palatessa, tavattiin norjalaisten opas, jolle kerrottiin, ettei nähty delfiinejä. Hän naureskelikin, että ei ymmärrä miks koko risteilyä kutsutaan sillä nimellä (hylje&delfiini-risteily), kun ei sielä lähes koskaan delfiinejä näy! Tuli vähän parempi mieli :D Illaks oltiin varattu pöytä majakka-ravintolasta. Kaikki haukku sitä, kelle oltiin vaan mainittu, et sinne ollaan menossa. Lähettiin silti kävelemään kohti majakkaa, jolle päätettiin sit pikku pähkäilyn jälkeen tehä oharit. Suunnattiin takasin kohti keskustaa ja jo tuttuun italialaiseen! Hyvä et mentiin sinne, oli ihan älyttömän hyvää pastaa! :) Norjalaiset oli houkutellu meitä kaupungin ainoosee baarii illaks. Käytiiki sielä vaan kattomassa miltä paikka näytti ja lähettiin takasin kämpille, missä norjalaiset oli vasta lähössä syömään! Todettiin siinä sitte, ettei vanha enää jaksa lähteä mihinkään siinä vaiheessa ku ne sinne olis menossa :D kymmeneltä oltiin lauantai iltana sängyssä! Sunnuntaina herättiin piirteenä ja ilman darraa.. mikä näytti vaivaavan jokatoista norjalaista aamupalapöydässä :D Lähettiin vielä viimisen kerran kiertelemään kaupungille, missä olikin tosi hiljaista.  Melkeinpä kaikki kaupat olivat kiinni. Mentiin rannalle sijaitsevaan paikalliseen "maretaariumiin". Paikka oli melko pieni ja muutama pikkuallas kaloja sielä oli. Ihan kiva juttu oli "putki" minkä läpi kävellessä kalat ui yli ja sivuilla :)

Sielä oliki vähä isompia kaloja ja muutama hai. Kalojen kattomisen jälkeen käveltiin kalaravintolaan ja lautaselle pääty kalaa, kalamaria ja rapuja! :D oli hyvää! Namm :) Kello alkokin olla sit jo niin paljo, et piti suunnata takasin majapaikalle odottelemaan kyytiä takasin Windhoekiin. Kuski oli niin ystävällinen, että soitti etukäteen, et menee 4min niin hän on siinä. Oltiin ekat bussissa ja kirosin jo heti, et jee kerätään taas ympäri koko kaupunkia porukkaa ennenku oikeesti päästään lähtemään. Tunti siinä melkein menikin.. oli eri kuski, niin ei tullu huono olo kurvaillessa :D lähettiin kolmen maissa kohti windhoekia. Noin tunnin ajomatkan jälkeen pysähdyttiin vessatauolle ja jatkettiin sitte matkaa. Kuski ajoi ehkä 5min, kun hän yllättäen ajoi tiensivuun ja sanoi, että tulee toinen kuski. Hetken päästä rattiin hyppäs sama rallikuski, jonka kyydis oltiin tulomatka ajettu huippunopeesti. Seittemän jälkeen oltiin onnellisena kämpillä!

Ambulansseista päätellen potilaita meille! :)

Tänään luvassa olikin uus osasto ja uudet kujeet! Harkka, jota oon varmaanki odottanu täälä eniten! Päivystykseen/ensiapuun tieni käypi! Saa nähä, tuleeks sinne nii hurjia potilastapauksia, mistä kaikki puhuu :) tänää vaikutti ainaki ihan lupaavalta! Potilaita oli pilvinpimein ja meno oli kyl niin sekavaa, ettei perässä meinannu pysyy. Ja oli kuulemma hiljanen päivä! Kääk. Mut oli kyl mukava päivä! Saadaan tuola ommella, jos halutaan! Nii ja siivota on pakko :D sairaalalla on siivoojat vaan pesemässä lattiat. Hoitajat pyyhkii oikeestaan joka aamu kaiken lattianrajasta ylöspäin! Hoitajat oli tosi kivoja ja kiinnostuneita suomesta! Yks oli et mitä hittoa onks oikeesti olemas jääkarhui.. eiks ne ookkaa satua! Ku yritettii selittää, missä Suomi sijaitsee ja napapiiristä :D ite työnteost ei oikee vielä saanu kiinni..aamulla siivottiin ja täytettiin hyllyjä.. pari kertaa sain myös pistää ja auttaa yhtä herraa kaivamaan neuloja roskiksesta? En tiiä oliks ne vahingossa kipattu sinne vai mistä oli kyse, mut neuloja löyty yli 20kpl!  

Sieltä kaivetaa. 

Tänää on kyl koeteltu hermoja oikee kunnolla. Koska norjalaiset. Väinö jätti meijät tänää kaks kertaa kaupan etee varttumaa, koska piti heti lähtä hakemaa norjalaisia ku ne soitti. Ja sitku se tuli meitä hakemaa viimisen  kerran, nii ajetaan norjalaisten kans kauppaa ja me istutaan  autossa odottamas, ku ne on kaupassa! Miks meitä ei viety sil aikaa pois tai kuskattu heti minne me haluttiin. Ei toimi ihan reilusti tää systeemi muutenkaa, ku norjalaiset viedään aamulla aina ensimmäiseks töihin seittemäksja meijät aina vasta niitten jälkee! Sillee et ollaa myöhässä joka aamu.. usein vasta puol kasilta sairaalalla,  ku työt alkais seiskalta. Väinöl taitaa olla uudet suosikit! :D Eihää suomalaiset valita mistää, vaa hiljaa hyväksyy vaa kaiken. ;)
Joooo, ja ollaan juteltu ambulanssissa työskentelevien kanssa, et jos päästäis ees päiväks mukaan kattomaan nitten touhua. Heille se ois enemmän ku ok, mut meijän yhteyshenkilö Louise, joka oli tänää moikkaamassa meitä taas sanoo, että sinne ei oikeesti oteta enää opiskelijoita, koska muutama vuos sitte jotkuu opiskelijat on pannu sielä palomiehiä!?!? Hiton kiva ku on pilannu muitten mahollisuuden ambulanssii täälä.. toivottavast on saanu jonkuu hyppykupan! :D Olis vaa aika mieletön kokemus nähdä täälä sitä puolta :( no ei voi minkää.. saa riittää, että ovesta kurkkii sisään, mut keikoille ei pääse :/ 
Voihan kiukku. Valitettiin myös meijän passeista hänelle, jotka on vieläki jossakin? ! Louise soitti yhen puhelun ja kerto, et passit on huomenna meillä! Kenton ja Väinö ei vaan osaa.. nainen asiallenii johan alkaa tapahtumaan ;D 


Täälä kaikki hyvin! Lasken päiviä kotii :P haha. 2viikkoo 4 päivää enää namibias! Taino 2vko4päivää et pääsee mäkkärii etelä-afrikas! :D sielä 6 päivää. Ei siis mäkkärissä, vaan etelä-afrikassa lomailemas :D 

Terkkuja sinne lumen keskelle! Lupaan tuoda auringon mukanani Suomee! :)
Halipusut <3
T. Martsuuuu 

Minä ilosena pelkään milloin toi hyökkää taas! 

Niks ja Naks!

Maanantai alko taas niinku aina.. ei vaan millään jaksais noussa! Pakko se vaan oli. Ihan mielenkiinnolla lähettiin sairaalalle, taas myöhässä yllättäen. Ensimmäinen päivä synnärillä eessä! Heti osastolle päästyä kohos jo hymy korviin! Osasto oli täpötentäynnä äitejä mahat pystyssä.:) Intoilin liian ajoissa! Eihää se nyt niin nopeasti käynytkään. Aamurapsan aikaan opiskelija juoksi synnärille hakemaan hoitajia, että ulkona synnyttää joku! Hoitajat totes kylmänrauhallisesti et tänne sen pitää tulla ei me lähetä minnekkään! Parin minuutin kuluttua toinen opiskelija juoksi nyytti käsissään osastolle.. lapsi oli sitten syntynyt jo ja äiti oli vielä jossakin pihalla! Lapsi voi kuitenkin hyvin ja vietiin suoraan lämmittelemään :) jäätiin mukaan tarkkailemaan mitä vastasyntyneelle tehdään. Oltiin varmaan kuusi hoitajaa tungettu pikkuruiseen hoito huoneeseen. Vauvan napanuora solmittiin ja silmät pyyhittiin. Totesin siinä Tialle, et "ompa kuuma!". Niin yllättäen täysin tumma hoitaja vastas mulle suomeks takasin :D vähän meni pasmat sekasin. Onneks en ollu kommentoinu mitään hoitoon liittyvää! Olisko ollu vähän noloa jos toinen olis ymmärtäny miten siinä kommentoidaa niitten tekemisiä :D

Hyvävointinen tyttö tuli! :)

Synnärillä on ollu tää viikko hiljasta. Meidän vuoron aikaan syntyi yleensä 1-4 kikkarapäätä. Kokopäivän aikana keskimäärin noin 15. Pari vauvaa on saanut laittaa pakettiin ja paperihommia, muuten aika sivusta seurannut touhua. Jos ens viikolla sitte pääsis auttamaan jonkun maailmaan :)

Täälähän synnytetään ilman minkäänlaisia kivunlievityksiä. Kääk. Äitit odottaa huoneissa niin kauan, että on 9cm auki ja sitten ne kävelytetään synnytyssaliin. Melko usein ei saliin keretä, vaan vauva putkahtaa jo ennen sitä sängylle. Synnytyksestä muuten on tullut täälä vähän huono kuva.. sitä pidetään jotenkin vain suorituksena. Äitiä ei tsemppaa hoitaja eikä isä/muu tukihenkilö, vaan äiti on yksin koko prosessin ajan. Huudetaan vaan äitille että "turpa kiinni" ja "sun vauva kuolee jos et saa sitä nyt ulos"(englanniks tietty).. melko kannustavaa. Kun vauva on ulkona, nostetaan se äidin mahalle ja kenenkään ilme ei edes värähdä, ei äitin eikä hoitajatkaan edes onnittele. Liiemmin äitejä ei edes kiinnosta kumpi sieltä tuli! Tulee itelleen melkein itku silmään, et miten nää ihmiset voi olla tälläsiä. Lapsen saaminen pitäis olla iso ja onnellinen tapahtuma perheelle. Niin täälä nää tekee ku likuhihnatyötä tätä ja äiditkin on kai suurin osa vahingossa pamahtaneet raskaaksi ja ei kummemin sitä lasta haluakkaan. Monen papereissa lukee, että ovat työttömiä, sinkkuja ja isän nimeä ei näy missään. Abortin tekeminen on maassa laitonta, mut silti nää tekee kuulemma sitä. Ei oikein selvinny, että miten, mut osa kai vetää lääkkeitä ja ryyppää tai jollakin muulla tapaa tappaa lapsena, et se otettais pois :/ Järkyttävää. Toki löytyy niitä, joille lapsi on oikeesti se ihanin asia mitä he voivat toivoakkaan, mut jotenki nää iloset tapaukset jää surullisten varjoon, koska niitä on vaan niin vähän :( 

Samalla tavalla täälä se lapsi ulos otetaan, kun suomessakin. Täälä vaan järjestään tehdään kaikille episiotomia, jos ehditään! Ja juu ilman mitään puudutuksia tai kipulääkkeitä mennään vieläkin! Puudutettu on sentään siinä vaiheessa kun aletaan 

ompelemaan! Vauvan silmät pestään ja laitetaan infektion estävää rasvaa ja sitten se jätetään siihen! Ei mittailla mitään, ei edes seurata hapetusta taikka katota painoa. Papereihin merkataan syntymäaika ja kumpi tuli + äidin nimi ja jokin rekisterinumero. Sitten vedetään istukka pihalle ja parsitaan äiti kasaan.. kun on valmista, haetaan pyörätuoli ja kuskataan äiti ja vauva post-natal osastolle. Välillä vauva on jo viety sinne edeltä. Sielä se sitten pestään ja tehdään mittauksia. Nopeeta toimintaa.

Synnytysali. Saleja on neljä

Viikko sujui melko rauhallisesti. Torstai aamuna päästiin pillit laulaen ambulanssilla siirtämään äiti leikkurista toiseen sairaalaan paremmalle teholle. Äiti oli synnyttänyt yöllä ja alkanut vuotamaan sen jälkeen reippaasti. Lääkäri kertoi äidillä olevan PPH eli postpartum hemorrhage, eli synnytykseen liittyvä massiivinen vuoto, ei selvinny, että oliko kohdussa ongelma vai mikä tilanteeseen johti.. Verta tiputettiin vauhdilla ja lanssissa lääkäri hieman elvytti painaen, kun niin huonolta näytti. Toivottavasti äiti selviää! Vauva jäi toiseen sairaalaan ja kotonakin odotti jo ennestään viisi lasta. 

Ens viikolla olis tarkotus tehdä pari yövuoroa synnärillä! Kun silloin ei ole paikallisia opiskelijoita paikalla, niin päässään kai ite sitte paremmalla todennäkösyydellä tositoimiin! :)

Torstai illaks oltiin suunniteltu, että lähetään kaikkien kehumaan Dylan's baariin! Sielä on torstaisin karaokeilta! Iltapäivästä selvis, että koko paikka oli ilmeisesti kiinni tänään.. niinkun kaikki muutkin baarit! Koska presidentti oli julistanut virallisen "Pray-day":n. Eli koko päivä pitäis pyhittää rukoilemiselle ja alkoholin myynti on kielletty! Piti rukoilla "heikompiin" (lue naisiin) kohdistuvan väkivallan takia. Hyvän asian takia presidentti julistanut päivän, jolloin hiljentyä miettimään tekosiaan.. tekee tän maan miehille ihan hyvää, mut mitäpä yks päivä auttais muuttamaan.. meitä niin harmitti, et mitäs sit keksitään kun suunnitelmat meni pipariks. Bongasin facebookista, että illalla olis stand-uppia Warehousessa!  Siitähän kaikki innostu ja suunnattiin kahdeksan suomalaisen voimin paikalle! Uusin suomalistyttö Ella, oli pyytänyt lääkärikolleegansa mukaan. Stand-uppi olikin sit melkonen kokemus! Paikalliset oli ihan liekeissä ja oli niin hauskaa. Tuli sitä itekin naurettua jonkun verran, mut vähän jäi juttuja välistä, kun ei aina ymmärtänyt mistä puhuttii .. välillä vitsejä lens afrikaansiksi ja milloin milläkin kielellä.. näitten aksentti on myös välillä vähän ihmetystä herättävä.  

Stand-up lava 

Tia ja Martsu kattomas stand-uppia! 

Tosta kielestä tuli mieleen, että täälähän pääkieli siis on englanti.. mut sitte täälä puhutaan kymmeniä muita kieliä! Huvittavin ja samalla ärsyttävin on "Damara"/"nama-damara", se on kai joku murre jostakin toisesta kielestä.. mut joo kuitenkin. Siinä "naksutetaan" ja muuten puhutaan normalisti :D saatetaan aluks puhua sanoilla ja loppuun tai väliin tai joka väliin tehään kielellä sellanen naks ääni :D Niitä "nakseja" on monta erilaista.. en osaa ite ees matkia niitä. Jotkut sanatkin alkaa "naksmoi mun naksnimi on.." Sen verran voin kertoa, et on muuten tosi rasittavan kuulosta. Oikee ärsyttää ku jotku puhuu sitä vaikkei siit mitää ymmärräkkää :D

Perjantaina oltiin pitkästä aikaa Home of Good Hopessa.. Tiskaamassa yllättäen. Lapsia oli taas tosi paljon. Piti ihan kiirettä! :) Illalla mentiin ulos syömään! Pitsaa nam! Viimeeks kun yritettiin samaan paikkaan, oli ovessa ja ikkunoissa lappu, että suljettu jonkun ötökkäjutun takia :D ja silti uskallettiin sinne vieläkin! Jälleen kerran oli tosi hyvää :) silti ikävöin kyl karvaranteitten vääntämiä lättyjä! Ei nää oo läheskää nii hyvii ku suomessa! Syömisen jälkeen suunnattiin Hiltonin Skybaariin yhille! Mut sit alko vähä menojalka vipattaa ku oli nii kivaa musiikkia! Sielä on joka kerta ollu dj soittamassa :) päätettii sit porukalla lähteä warehouseen :) Sielä se ilta sit venähtiki kolmeen asti kun tavattiin suomalaisa ja norjalaisia! Norjalaistyttö pyys meidät lauantaiks bileisiin niitten talolle :) Oltiin siis jo tuttuja ennestään, sillä muutama heistä aloitti samaan aikaan harjoittelun sairaalassa. Lauantaina nukuttiin pitkään ja illalla grillattiin porukalla talolla! Pari tuntia käytiin pyörähtämässä niissä bileissä illemmalla :) kivaa oli! Sielä asu yhteensä varmaan 20 opiskelijaa! Norjalaisia ja saksalaisia ilmeisesti vaan.. Väsymys vaan paino päälle ja muut jäi rälläämään, kun me haluttiin lähtä kämpille nukkumaan. 

Drinksuilla warehousessa! 

Sunnuntai meni niinku aina. Altaalla maatessa ja ulkona käytiin taas syömässä. Tällä kertaa kiinalaisessa. Oli melko pettymys. Tarjoilijat sekoili minkä ehti ja ruokakin oli ku kissanruokaa :D suunnattii sieltä kahville ja kakulle! Mieli vähä piristy ku kakku oli sentää hyvää :) 

Mansikkajuustokakkua

Käytiin vähä kaupungilla pörräämässä samalla ja pitihän se kaupungin hienoimmasta kirkostakin napata kuva! Sisään ei päästy.  Pitää kokeilla joku kerta uudestaan :) tää paikka muutenki kuolee sunnuntaisin! Missään ei näy ketään ja kaupat menee kiinni viimeistään yheltä. Näille tää on täälä kirkkopäivä. 

Kaupungin kirkko

Huomenna siis taas synnärille! Peukut pystyyn et on paljo synnyttäviä äitejä! :)

Muuten täälä kaikki hyvin. Edelleenkin :) lasketaan jo viikkoja

 tai no voi sanoa oikeestaan päiviä lähtöön! Oon nii innoissani ku kuulin eilen, että Kapkaupungissa on mäkkäri <3 !!! Aaa inhoon jo kfc:tä.. sinne en enää haluu :) 

Terkkuja! 

T. Mari :)