Smile and wave!

Viikko on kulunu nopiaa ensiavussa! Mun jakeluun ei vaan ihan mee, et miten ihmeessä sielä voi olla niiiiiiii hiljasta keskellä viikkoa, ku vertaa viikonloppuun! Älytöntä :D yks hoitaja sano et sade vaikuttaa ihmisii? Ne ei jaksa kuulemma tulla ku sataa, vaa kärvistelee ennemmin kotona. Mut tosiaa.. viikko on ollu kyl tosi hiljanen. Aamupäivät maleksii vaa eteepäin samal kaavalla.  Aamusta siivotaan ja hinkataan joka nurkka ja pöytä, sit ei ookkaa mitää. Tai no melkein mitää.. jotain raskauspissoja sais kyl ottaa vaik muille jakaa ja mittailla paineita saapuvilta potilailta. Koko osaston pyöriminen on edelleenki vähä hämärän peitossa. Kun ei oo potilaita paljoa, niin homma toimii ihan hyvin, mut herranjestas missää ei oo päätä eikä häntää ku se ruuhka sattuu siihe kohalle. Harvoin on käsitystä kuka odottaa mihinki tai kuka on potilas ja kuka omainen. Nii ja kuka on osastolla töissä?! Jos ihmisiä tulee ovista ja ikkunoista, nii kyllä tulee hoitajiaki! On ihan yleinen käytäntö,  et enskan läpi kävellään toisille osastoille, milloin minkäki syyn takia.. on lyhyempi matka ja suurinta osaa kiinnostaa vaan nähä, et mitä sielä tapahtuu ja minkälaisia potilaita :D Yksityisyydestä ei oo kyl mitää tietoa koko paikassa. Vastaanotto alueella on ollu verhot, mut ne revitään aina humalaisten potilaiden toimesta alas :) Hitto ku ei oo kuvia näyttää. Meitä selkeesti kiellettiin ottamasta osastosta kuvia :(
En ja tiiä oonko mitään oikeen tuola oppinu :D Lähinnä sellanen fiilis, et paljo on nähty, kummasteltu ja kauhisteltu! Ajoittain on kyl nii pallo hukas :D Lähinnä et minne menis ja mitä vastais jos joku kysyy :D Tää kuva kertoo enemmän ku tuhat sanaa!

Smile and wave boys! Smile and wave! 

Ensiapu on kyl ollu kivoin osasto tähä mennessä, vaikka hiljasta on päivisin ollu. Nauraa on saanu ja jauhaa tärkeistä ja ei niin tärkeistä asioista. Tän harkan jälkee on kyl taas vähän varmempi luotto siihen, et ihan oikeeta alaa täs ollaa opiskelemassa! Ensihoito <3

Osastolla on samaa aikaa ollu kokoaika paljo muitaki opiskelijoita. Norjalaisia ja paikallisia, nii seki on rajottanu jonku verran, et kuinka paljo riittää puuhaa jokaiselle. Löytyy tuoltaki osastolta "nakki-täti", eli joka keksiii kyl kaikennäköstä turhanpäivästä ja erittäin opettavaista puuhaa milloin kelleki! :D Menee paikallisilla nimet, naamat ja maat sekasin, et ketäs te olittekaan ja mistä :D Yks paikallinen ensihoitajaopiskelija lampsi yks aamu mun luo ja oli hyvin pettyny, et miksen oo soittanu tai tekstannu!  Sitä ei naurattan yhtää ku en tienny mistä se puhu ja väitin kivenkovaa, et numeroani en oo kellee antanu, enkä kyllä hänenkää omaa saanu :D Sit seki kävi jo nauraa, et nyt huijaan ja totes, et olisin luvannu ottaa hänet mukaa norjaa! Kyl poikaparkaa hävetti, ku sai selville et oon suomesta ja nyt on kyl menny tytöt sekasin :D näytetään kaikki kuulemma ihan samalta ku on blondit hiukset! Justjooo :D 

Perjantai aamuna saatiin nukkua pitkään, koska suunnattii illaks/yöks ensiapuun äksönin toivossa! :) Emmi ja Mirka lähti kans viikonloppureissulle, nii mitäpä fiksumpaa puuhaa meil Tian kans olis perjantai iltana olis ku mennä töihi! :D Tosiaan kans viiminen viikonloppu, et varmasti olis ollu kyl syytä kippistääki ihan urakal sen kunniaks ;) Oltiin nyt kerranki ahkeria ja reippaita :D
Perjantai suju tosi kivasti! Meijät oltii kutusttu Unamille eli University of Namibialle, sielä piti kokoontua kaikki vaihdossa olevat! Oli melko huvittava tilanne, ku luultiin, et meitä suomalaisia on vaan ihan muutama täälä ja me ollaan varmaan ainoot sielä. No ei oltukkaa vaa suomalaisia oli yhteensä 12! Suomi oli vahvasti edustettuna, koska paikalla oli meijän lisäks kaks ruotsalaista ja yks saksalainen :D Muutamat ties toisistaan, mut meille oli kyl suurin osa ihan tuntemattomia :D Harmi et tutustuttii meijän reissun loppuvaiheessa :/ Meille oltii järjestetty kyyti Windhoek Country Clubille, missä oli pöytävaraus tehty koko poppoolle :) Paikka oli melko hulppee! Huhhu ymmärsin, että ainoo tän maan viiden tähden hotelli :D oli golfrataa, casinoa, monta eri ravintolaa ja kauppaa.. tosi kaunis paikka :) Syötii ja juotii ja kaikki Unamin piikkiin! Mietittiin, et tulee melko kallis keikka jos ite pitää koko lysti maksaa :D ilmainen ruoka, paras ruoka!

Ryhmäkuva! 

Syömisen jälkee meidät kyydittii takasin koululle, jossa vaihettii numeroita parin tytön kanssa, et jos mentäis vaikka porukalla johonki vielä ku ollaa täälä! :) Sieltä suunnattii kaupungille shoppailemaan ja postiin. Taas ostin pari paitaa! Hups! Ku tääl on nii halpaa :D eihää niitä tuola kaapissa ookkaa ku reilu kymmenen uutta.. kai ne mahtuu rinkkaan :D Sit nopiaa kämpille syömää ja nukkumaa hetkeks, et varmasti jaksaa olla skarppina sairaalalla :) 

Mentii ilta seittemäks ja taas kerran oli osasto ihan täynnä! 

Päätettii soluttautua dressing roomiin siinä toivossa, et päästäis ompelemaa pari haavaa! Tosi paljo tuli taas pahoinpitelyjä ja ketä oli lyöty milläkin esineellä. Yleisimmät tais olla pullo tai kivi. No haavoja riitti mitä parsia! Siinä vaa rohkeasti meni hoitajalle sanomaan, et voitko opettaa, koska miäki haluun kokeilla! Ja saihan sitä pari tikkiä tehä! Ei se ollu ollenkaa nii vaikeeta, mut edelleenkää en kyl kenenkää kasvoja haluis alkaa korjaamaa :D Niin hienoo työtä ei kai vielä ollu et haluisin sellast vastuuta ottaa :D Oli kyl kiva päässä tekemää sellasta, mitä suomessa en varmaan ikinä saa tehä, enkä kyl suomessa haluakkaan! :D täälä se ei näyttäny olevan nii justiisa..ihan sama missä se haava oli nii eipä hoitajat mitenkää aatellu, et kuinka nätisti se pitäis tehä. Hurjia arpia varmasti jää :/ Ei kauheesti seurattu, mitä muita potilaita tuli osastolle. Ilta koostu lähinnä pahoinpitelyistä.

 Yks 23-vuotias poika tutotiin ambulanssilla enskaan, kun hän oli vain mennyt tajuttomaksi kotonaan. Seurattiin siinä hetki pojan hoitoa. Siinä tapahtu kaikennäköstä. Poika kouristeli ja oksenti kokoajan verensekaista vaahtoa. Taju oli sen verran kankaalla, et lääkärit päätti intuboida. Eipä siitäkään meinannut tulla mitään, kun sitä vaahtoa vaan nousi kokoajan. Milloin intubaatioputkesta ja milloin nenästä ja nielusta. Aateltiin, et voiks se putki olla oikeessa paikkaa, kun kokoaika nousi putkeen jotain, mut oli se, keuhkoista vaan nous nesteet ylös. Yhessä vaiheessa poikaa elvytettiin :/ Tilanne saatiin kuitenki stabiiliksi ja poika siirrettiin sydänosastolle. Pumpussa se vika ilmeisesti oli.. ekg-filmi ei näyttänyt myöskään ihan terveen 23-vuotiaan filmiltä.. mitä me nyt siitä ymmärrettiin :D toivottavasti selviää! Yhen pintaan päätettii, et meille taas tää touhu riittää. Lähettiin taksilla kotiin! Kiva fiilis jäi viimisestä vuorosta sairaalalla! :) 

Maanataina mennään kai vaan hoitaa viimiset paperihommat ja käydään tutustumassa tuberkuloosi-osastolla. Meijän työvaatteita on kans ahkerasti varailtu, nii pitää kai neki käydä lahjottamassa samalla pois :) 

Lauantaina maattii koko päivä ja illalla lähettiin Toinin ja Millan kanssa ulos! Oli kiva tutustua paremmin uusiin suomalaisiin täälä! Edelleenki vähä harmittaa, ku ei olla tiedetty toisistamme aikasemmin! Toini tunsi jotain paikallisia poikia, jotka tuli meijän kanssa samaan pöytään. Katottiin, et ihme kikatus ja supina alko mejän vieressä istuvilla tummilla tytöillä. Toini sitte kerto, että juttelen ja istun just tän maan kuuluisimman räppärin vieressä :D Mukava tyyppi eikä ottanu itteesä, ku kysyin et mitä se tekee :D Ihan jalat maassa kerto et hän tekee musiikkia, eikä pitäny itestää mitää erikoisempaa ääntä. Moni kävi rykimässä hihasta ja kättelemässä häntä. Eikä me tajuttu aluks yhtää, et pöydäs on joku kuuluisuus :D Ei me kauaakaan jaksettu Warehousessa istua, kun alko jo väsy ja nälkä painaa :) Oltiin jo tuhoon tuomittu Kfc, mut jostaa syystä me taas mentii sinne :D tällä kertaa niillä oli sitä mitä tilattiin, mut palvelu muuten oli erittäin hidasta ja jotenki tuntu, että ne tahalteen seisotti meitä siinä tiskillä ja otti vaan muita jonosta meidän ohi. Paska lafka nevör evör again! Kana oli kyl hyvää.. mitä nyt sit on maha kipee ja sekasin :D hahah. 

Sunnuntaipäivä onki alkanu taas mukavasti. Ollessa vaan! Eikä onneks oo krapulaa! :)

 Isäntäperheen äiti kutsu meijät heidän talolle syömään illaks. Kivaa :) Sinne on kutsuttu norjalaiset ja meijät :) Ilmeisesti sen kunniaks, ku suurin osa lähtee täältä ens viikolla! 

Tänne kuuluu hyväää! Life is good! 

NAMIBIA TJ 4!! 

Terkkuja kaikille! Kohta nähää! Hurja ikävä <3 

T. Mari "semi-n**keri" Mettinen

Menoa ja meininkiä!

Taas yks viikko takana! Se onkii sujunu melkosel vauhil päivystyksessä! En oikee tiiä et mistä alottais. Arkisin ollaan oltu pelkässä aamuvuorossa ja kyl on menoo ja meininkä riittäny. Potilaita on ollut vaihtelevasti. Välillä on ollut pelottavan hiljaista ja taas välillä potilaita tulvii ovista ja ikkunoista sisään. Hirveen paljoo ei vielä oo kiinni saanu,  miten koko osasto pyörii, sillä minusta siinä ei oo päätä eikä häntää. On toki ihmisä ketkä tulee kun on oikeesti hätä (eivätkä kaikki aina heti silloinkaan), mut se, et tullaan milloin minkäki rokotteen, paineenmittaus tai raskauspissan takia! Kaikist paras oli ehkä nälkä! Tosi likanen papparainen makas paareil ja valitti lääkärille, et hänel on nälkä, ku hänelt kysyttii miks on tullu sinne :D Potilaita on pelkän aamupäivän aikana varmaan lähemmäs sata käynyt! Potilaat tulevat joko ambulanssilla tai omineen. Ekaks mennään "vastaanotto" puolelle, mistä potilaat ohjataan eteenpäin sinne minne parhaiten kuuluvat. Eli odottamaan lääkärille milloin minnekin nurkkaan, gyne puolelle, lasten puolelle, haavanhoito puolelle tai hätähuoneeseen. Nää kaikki pikku nurkkaukset sijaitsee siis päivystyksessä. Päivystyksessä on myös tarkkailupuoli, minne jotkut potilaat kärrätään hetkeksi ennenkuin lähtevät joko kotiin tai osastolle. Osaston ulkopuolella on myös toinen tarkkailu "big room", minne viedään kans potilaita. Vähä on menny ohi, et kuka menee milläkin periaatteella mihinkin. Kokoajan riittää kyl tällä osastolla puuhaa.. aineki paineitten ja lämmön mittausta saa olla kokoaika tekemässä. Tippaakin viritetään joka toiselle! Muutama epileptikko on ollu ja ei sen "vakavempia" viikolla. Mieleen jäi kyllä eräs äiti, kahdeksan päivää vanhan vauvansa kanssa, jonka synnytyksessä oltiin mukana synnärillä edellisellä viikolla.. tää synnytys oli se "huonosti" sujunut ja ketä hoitajat hakkasivat ja olivat ylipäätään tosi kamalia ja jonka vauva oli syntynyt ihan velttona ja sinisenä.. Hän oli nyt tullut päivystykseen, koska vauvan paino oli tippunut 25% (SE ON PALJON!) Ja vauva ei ollut syönyt muutamaan päivään. Äiti oli jo edellisenä päivänä käynyt näytillä jossakin ja sieltä oltiin jo ohjattu päivystykseen.. tarina ei kerro, miksi he tulivat vasta seuraavana päivänä. Vauva oli tosi kuivan ja hintelän oloinen. Verensokeria ei meinannut hoitaja saada otettua. Pikkuisen jalat olivat ihan siniset ja kylmät :/ Sokrut oli tulovaiheessa 1.6. Hoitajat ja lääkärit teki hommia pari tuntia yrittäessään laittaa vauvalle tippaa! Ihan ekana hoitaja yritti kanyloida kämmenselkään!! Mietittiin et minkähän kokonen kanyyli mahtuu parin sentin kokoseen käteen.. huoh. Pikku tytön söpöt kiharat jouduttiin leikkaamaan niin, että suonet näkyvät paremmin päässä.. ja päähän noin pienet vauvat yleensä kanyloidaan. Kivan kikkara irokseesin tyttö sai! Muuta kivaa koko tilanteessa ei ollutkaan.. lääkäreiden ja kymmenen hoitajan pistelyt eivät hetkauttaneet vauvaa millään. Ei itkenyt eikä liikkunut kertakaan :/ Varmaan tunnin tuloksettomien yritysten jälkeen lääkäri päätti pistää vauvalle io:n kautta sokeria ja muita nesteitä. Eli luun sisäisesti. Siinä pistetään sääriluun yläpäähän, luuytimeen asti. No eipä sekään onnistunut ihan heti :/ hetken sorkkimisen jälkeen yhteys oli saatu ja sokrua sisään. Sokerit nous 3.6 ja näytti jo vähän paremmalta. Vauvan kanssa oltiin touhuttu koko aamupäivä ja äiti odotti kiltisti hoitohuoneen ulkopuolella kokoajan.. kukaan ei käynyt hänelle mitään kertomassa, että mikä tilanne. :/ meijän vuoro loppu ennenku selvis, mitä lapselle tehtii seuraavaks. Pöh. Kotimatkalla saatii taas nauraa näille taksikuskeille. Pysähyttii liikennevaloihin ja toinen taksi ajo viereen. Kuski näytti, et avaa ikkuna :D avasin ja toisen auton kuski huutaa nauraen "your taxi is overloaded with white people!" :D meit oli siis 5 kyydissä ja takapenkkiläiset istu päällekkäin pikkusessa golffissa. Sit se huikkas viel et ei se mitää ja et vitsivitsi.. raha ratkasee :D

Perjantain mentii ilta/yövuoroo! Oli Namibian itsenäistymispäivä ja sehän näky sitte ensiavussa! Ilta kaheksalta koko ensiapu oli nii täynnä, et olis tehny miel kääntyä ovella ympäri, et ei kyllä varmasti mennä tonne kaaokseen! :D Melko sanaton fiilis jäi koko vuorosta! En pysyny laskuissa monta puukotusta ja pahoinpitelyä illan aikana ovesta tuli sisään! Naisia ja miehiä.. sielä jonossa melkein oottelivat et kuka ompelis haavat umpeen. Ei siis mitään henkeä uhkaavia vammoja ollu kellään, mut kyl pari oli ottanu osumaa aika näppärästi! Tippoja sai laittaa ja ompelemaanki olisin päässy :D kieltäydyin siinä hässäkäs ja sanoin et teen sen enemmin ens viikolla kun on rauhallisempaa ja joku opastaa kädestä pitäen :D Et kaikkea tuola ja näkee ja saa tehä jos vaan tahtoo! Paljon oli potilaita! Mielee jäi oikeestaa vaa kaikki ne pahoinpitelyt vaik potilaita oli paljo kyllä muitaki. Vatsakipusia, sydänjuttuja, astmaatikkoja ja epileptikkoja! Kello kahen mais todettiin, et meille riittää ja soitettii taksi! Lähtöö tehdes yks hoitaja huikkas vielä meijät auttamaa ruumiin laitossa. Apua se todellaki tarvi, koska täti joka oli menehtyny ei ollu pienimmästä päästä! Täti oli illalla valittanut huonoa oloa tuupertunut kotiin. Omaiset toivat hänet sairaalaan, mutta lähtörytminä oli jo asystole niin eipä sielä mitään alettu tekemään, vaan todettiin et hän on menehtynyt. :/ Aattelin et nään varmaa painajaisia ku vuoro oli noin kii tapahtumarikas ja loppuu viel exitus..
Ehittii me vähä kivaaki pitää tauolla! :D toi paikallinen täti änkes kans kuvaa ku meil oli nii kivaa :D

Kuvas ei näy mut toi on keinuhevonen! 

Lauantain päätettii pistää pienet paardit pystyy, ku oli viiminen viikonloppu yhessä Emmin ja Mirkan kans! Syötii ja juotii koko ilta kämpillä! Puolen yön maissa lähettiin klubille. Täl kertaa Club Londoniin, mikä yllätti positiivisesti! Hieno paikka ja oli paljo ulkomaalasia. Koko ilta oli ihan huippu! Naurettii nii paljo ja kuviaki tuli räpsittyä varmaan sata :D niistä ei kyl mitää kehtaa julkassa! :D Meinasin tutustua kans paikallisten juhlintakulttuuriin.. tarjoilija otti vähä hikeä ku pyysin kuittia juomista! Mitkää koneet ei toiminu muka just silloin ja pyysin sit selittämään, et miks kaks juomaa maksaa näinkii paljo. Se haki jo esimiehen paikalle ja hyvä ettei kiivenny tiskin yli päälle ku se hikeenty nii paljo ku en antan periks et tahon vaa selityksen :D se ei oikee tykänny ku naurettii sille ja pyydettii viel pillejä :D neki se sit repi loppupeleissä laseista pois ja huus et v*ttu ota nätisti ku annan sulle jotain! :D ihan uskomatonta käytöstä. Ja tosiaa, juomat makso siks nii paljo, koska se oli laittanu ne tuplana. Vaikka en sitä kyl pyytäny. Mut oli kyl nii kivaaja seuraavan päivän olotkii kerto et rälläämäs ollaa oltu :D En muista milloin viimeeks ois ollu noin kaamee kankkunen! Huhhu.
Tänää oltii pelattu varman päälle, et mennääpä sinne home of good hopeen, nii saa nukkuu vähä pidempään.  Namulla sato kaatamalla vettä! Nii ei sinne voitu mennä, koska on ihan ulkohommia. Jäätiin sit tyytyväisenä nukkumaan ja ollaan käyty kaupungilla shoppailemas! Ja hups taas ostin vähä itelleniki jotain vaik oon sanonu, et nyt riittää :D Ostin miä tulaisiikii!;) Minne ihmeesee saan täl menol kaiken mahtumaa rinkkaa :D

Mut eipä tänne kummempia! Surkee keli!
Tj 10 päivää namibias! Wuhuu vähii käy ennenku loppuu! :)
Tää viikko menee viel nopeesti ensiavus ja viiminen puol viikkoo varmaanki vaa lomaillaan :) Paistaispa se aurinko loppuajan! Ei tonne uimaa teee mieli :(

Haleja! <3
T. Mari

 

Töitä ja taas kerran vähän lomailua!

Melkonen kilometripostaus taas, kun ei oo nettiin päässy milloin minkäkin vian takia! Windhoekissa sataa ja kaikki on sekasin :) Alla kuulumiset! 

Viime viikko oltiin vielä synnärillä. Monen monta äitiä ehti synnyttää ja yleensä tietty samaan aikaan. Meno jatku melko normaalina. Hoitajat kohteli äitejä tosi ala-arvosesti jne. Milloin löivät tai muutenvaan huusivat kaikkea kamalaa. Eräs äiti ei jostain syystä edistynyt synnytyksessä tarpeeksi nopeasti, niin hoitajat löivät häntä, vetivät hiuksista, nauroivat, haukkuivat ja huusivat tälle, että joutuu vankilaan kun näin tahallaan oman lapsensa yrittää tappaa. Ponnistusvaihe kesti kyllä kauan, minkä jälkeen lapsi vihdoin syntyi ihan velttona ja sinisenä. Vauvaa riepoteltiin vaan äidin edessä, että kato nyt mitä teit. Vauva vietiin virvoittelemaan ja aika kovakourasesti vauvaa hakattiin ja roikitettiin milloin mistäkin raajasta, että tämä alkaisi huutamaan. En oo nähny täälä kertaakaan, että tuettais vauvan niskaa ja päätä. Tuon koko touhun jälkeen olis voinu lähteä pois koko synnäriltä.. järkytyin taas aika pahasti ja tuli paha mieli. Vauva onneks virkos melko nopeesti, jonka jälkeen hoitaja kävi vielä erikseen "onnittelemassa" et vauvas elää vaik muuta ilmeisesti yritit. !!! Ei tätä voi käsittää miten nää hoitajat välillä kohtelee potilaita! Ja potilaat vaa hiljaa nyökyttelee et juu hänes on vikaa ja hyväksyy koko touhun.

Synnärille

Tiistai iltana mentiin warehouseen kuuntelemaan jazzia! Tai en osaa sanoa mitä se loppupeleissä oli, mut ihan kivan kuulosta! Semmost menevää keikutusmusaa! :D Bändi oli kongolais-ranskalainen ja laulo kai ranskaksi.. en oo siitäkään varma :D mut siitä olen, et mitään en ymmärtäny! Fiilis oli paikallisilla taas katossa, kun he välillä tanssivat missä sattuu pitkin salia, jos siltä tuntui :) tuolirivejä oli koko sali täynnä, mut eipä ne paljoa tuoleillaan pysyny ne paikallisest :)
Ja vaikka ollaanki afrikassa, nii ei niil ollu mitää bongorumpuja jne. vaa ihan normaalit rummut :( höh!

Surkee kuva ku nii pimeetä. Mut keikalta! 

Keskiviikkona mentiin ilta/yövuoroon! Heti synnytti samaan aikaan kolme äitiä. Ja taas sama meno jatkuu.. Eräs hoitaja sanoi 15-vuotiaalle tytölle, joka oli siis raskaana ja tullut synnyttämään ja supisteli, että ole hiljaa etkö huomaa kun "a big person" on astunut huoneeseen. Samalla hän myös totesi, että täälä ei valiteta ja pidetä ääntä. Synnärillä!?! Kohtelu oli täysin samanlaista tätä nuorta 15-vuotiasta lasta kohtaan, kun ketä tahansa äitiä. Hoitajaa ei kiinnostanut synnytys tippaakaan,  vaan puhui milloinkin kahteen puhelimeen ja hävisi aina salista jättäen meidät sinne kahdestaan.. siis tosi kiva. Mietittiin jo et kohta meidän pitää napata se sieltä kun pää oli jo tulossa. Hoitaja haukkui tyttöä myös tyhmäksi ihmiseksi, kun hänelle joutuu toistamaan kokoaika kaiken ja varoitteli, että ei sitten pidä yhtään huutamisesta. Eipä inahdustakaan kuulunut, kun tyttö pusas vauvan pihalle. Hän sai samalla 2-asteen repeämän ja ei halunnut, että häntä ommellaan!! Siitä vasta toinen sota syttyi hoitajan ja tytön välille. Lääkärikin haettiin jo paikalle selvittämään tilannetta. Hoitajat vetosivat siihen, että tyttö on alaikäinen, eikä siis voi itse päättää asioistaan ja melkeimpä pakolla taivuttelivat tytön suostumaan ompeluun. Kukaan ei missään välissä selittänyt hänelle seurauksia,  että mitä käy jos alapää jätetään tollaseen kuntoon vaan huudetaan vaan et ootko nyt tyhmä ja haloota.. ne meinas melkein oikeesti jättää sen sellaseks, ennenku sit sai taivuteltua tytön siihen.  Ei voi taas ju silmät pyöreinä tuijottaa sanattomana tätä menoa. Toinen "erikoistilanne" oli illan aikana perätila synnytys! Tosi kovalla kiireellä äiti vietiin saliin ja vain sillä välin, kun hain äitin tavaroita toisesta huoneesta ja tulin takaisin, niin jalat olivat jo ulkona! Mietin siinä, et mitäs nyt piti tehdä, joo ei ainakaan koskea niin, että vauva pelästyy ja nostaa kädet ylös sisällä, et silloin se ei varmastikaan mahu tulemaan ulos kädet levällään sieltä. No mitä hoitajat tekee.. yrittää vetää vauvaa ulos väkisin ja tuloksetta, mikä johti siihen, et tehdään episiotomia et saadaan vähän lisää tilaa.. äiti huus varmaan niin kovaa kuin pystyi ja hoitajat kirjaimellisesti kaivoivat sen vauvan sieltä ulos! Taas syntyi veltto ja sinertävä lapsi. Ja pieni!! Vauva veitiin virvoittelemaan ja imettiin hengitysteistä paljon lapsivettä pihalle ja hapetettiin. Pikkunen virkos ja melko nopeasti kärrättiin alakertaan keskolan puolelle. Sielä tyttö pääs puntariin,  joka näytti 1,6kiloo! Sinne se lämpökaappiin ja samaan huoneeseen pääs varmaankin kymmenen muun pikku käkkäräpään seurauks!  Ei oikein selvinny , et mikä oli syy, miksi vauva oli niin pieni. Äidin mukaan hän oli 9 kuulla raskaana, mut ei näist aina oikeen kuulemma tiiä! :D Nähtiin myös keskolassa sinä päivänä syntyneet kaksoset! Toinen tytöistä oli 1400g ja toinen 1800g. Naursekeltiin, et me ollaan Monican kans oltu yhteensä noin 4kiloo isompia ku ne :D heheh jättiläisvaavat 8)
Synnäriltä jäi kai sinäänsä ihan ok fiilis.. tai noh,  en tiiä. Oon tyytyväinen, et mun ei tarttenu hoitaa yhtäkään synnytystä, koska en todellakaan halua tehdä sitä, niinku nää sen täälä tekee :( En olis suostunu tehä episiotomiaa tai ompelemaa kenenkää alapäätä kasaa! Vauvasta voin sitte kopin ottaa joskus normaalissa synnytyksessä, jos sellanen kohalle sattuu :)

Torstai meni nukkuessa pitkää ja altaalla maatessa! Väinökii palas reissultansa norjalaisten kans ja sano, et oon neekeri ku näki minut, mutten kuulemma tuu koskaa olee yhtä ruskee ku se! Challenge accepted! "Get brown or burn trying" :D  Kai miä sit oon väriikii saanu! Jee :) käytii illemmalla syömässä melko kivannäkösessä ravintolassa! Corner 62. Söin lammasta! En oo koskaa syöny nii paljoo lammasta ku täälä.  Tyylii kerran viikossa :D
Kämpillä odotti vielä pakkaaminen! Sillä oltii Tian kans suunniteltu viikonloppureissu Swakopmundiin!

Bähäää

Perjantain aamuna ei siis tarvinnukkaa herätä töihin, vaan reissulle kohti rannikkoa!
Oltiin viikolla varattu jo yöpymispaikka, kyydit ja vähä ajanvietettä :) Tajuttiin, et nyt pitää lähtä, koska viikonloput ne vaan loppuu kesken!
Minuu ja Tiaa tultiin ihan koti-ovelta hakemaan pikkubussilla, jonka jälkeen kierreltiin hetki ympäri Windhoekia keräämässä lisää väkeä kyytiin. Ehti tulla siinä välissä jo huono olo, kun kuski kaasutti punaisiin ja jarrutti täysiä.. kaasu pohjaan ja taas jarrutetaan.. se kaahaili meijät kyl suht nopeesti kans perille Swakopmundiin! Oltiin kaks tuntia ajoissa aikataulusta. Noin 400km matka ja hintaa huimat 13e. Koko viikonlopun yöpymiset, joho kuulu aamupala, nii saatii maksaa vähän alle 30e. Et suht halpaa täälä on reissata milloin minnekin jos vertaa suomen hintoihin :) perille saavuttaessa nähtiin meijän lodgen parkkipaikalla tutunnäkönen pikkubussi! Pikkubussi kuulu norjalaisporukalle (niille kivoille norjalaisille), jonka illanistujaisissa oltiin viikko sitten! Olipahan taas tuuria, et miten voidaan lähteä just samana viikonloppuna Swakopmundiin ja päädytään vielä samalle majoituspaikalle :D

Swakopmundin rannalta!

Oltii perjantaille suunniteltu vaan kaupunkiin tutustumista ja vierailu Snake Parkissa! Puolenpäivän maissa käytiin syömässä italialaisessa pitsat ja sit lähettii kattomaa niitä käärmeitä! Ja olihan sielä niitä matosia vaik minkälaisia! 

Olin iloisesti yllättyny ku tajusin joittenkin terraarioitten kohalla ilman lappuu kattomistakin, et mikäs käärme sielä onkaan :) Jotain menny Teemun opeista perille :D Olisikohan terroja ollut noin viiskymmentä. Käärmeitä oli laidasta laitaan, kaikki Namibiasta ja Etelä-Afrikasta löytyvät lajit olivat esillä ja muualtakin maailmasta muutamia:) Näytillä oli myös skorpioneja, liskoja ja muutama hämppy! 
Tällänen kulki vapaana :)

Käärmeitten jälkeen lähettii kiertelee kaupungille. Muutamassa kaupassa käytiin ja kahvilassa, missä oli hyvin innokas tarjoilija, joka kertoi meille suomalaisten vaikutuksesta maan itsenäistymiseen. Välillä tuntuu, että kaikki ei ees tiedä missä suomi on ja osa tietää taas tosi hyvin ja myös muistaa kysyä/mainita tiesimmekö Martti Ahtisaaren vaikuttaneen maan itsenäistymiseen. Kyl suomalaista tykätään täälä! :)  Melko nopeesti palattiin kämpille ja haettiin kaupasta muutamat kaljat ja siiderit. Meijän kämpän ovesta paukkas  iltapäivällä hieman vanhempi, liilaan essuun pukeutunut nainen myymään  kauneushoitola palveluitaan. Innostuttiin sit molemmat ottamaan manikyyrit ja pedikyyrit! En oo ikinä tehny kumpaakaan ja olihan se ihan kivaa ja varmaan eka tyttömäinen juttu, mitä täälä ollaan itteemme törsätty! :) Se leikkas mun pitkät kynnet ihan nysiks! Yhyyh. Mut eipä oo varmaan koskaa näyttäny näin hyviltä! Käsihieronta oli vielä jees, mut jaloista ku kutiaa nii ei siitä kovin paljoo nauttinu :D kivaa liilaa lakkaa sain varpaisii! :)

Kuvalaatu surkea! 

 Illal suunnattii tän naisen suosittelemaa ruokapaikkaa. Kükis pubii :) söin kalamaria ja oli hyvää. Sen jälkeen väsytti taas niin paljo, et oli pakko suunnata nukkumaan.
Lauantain aamulla kello soi seittemältä ja mentii aamupalalle. Kahdeksalta meitä tultiin aulasta hakemaan hylje & delfiiniristeilylle! Risteily lähti Walvisbaysta, jonne oli noin 40km. Ihan hienon näköinen katamaraani oli risteilyaluksena! Heti rannasta lähdettyämme kannelle laskeutu eka pelikaani! Jayjay:ks nimetty. Ihan kiva lintu, mut minust se ei tykänny! Nokkas mokoma päästä valtaval nokallaan :D Sit aloinki pelkää pelikaanei... Siel kannel ne vaa läpsytteli menemää kalan toivossa, jota oppaat heitteli. Jayjayn jälkee kyytii hyppäs hylje! Seki vyöry vaa siitä vierestä kalan toivossa. Muutaman fisun se saikii ja näytti loiskimistemppuja vedessä. Leppoisa otuksia :) Ajettiin kokoaika jotain niemeä kohti, minkä nimee en muista.. matkalla sinne ohitimme oisterifarmin! Vedessä lillu vaan jotain poijuja ja kai sielä mertoja tai jotain sellasia oli. Sit suunnattiin majakan ja hylyn ohi ja johan niemen ranta alko näyttämään hassulta. Jotain mustaa sielä oli kilometritolkulla. Lähemmäs ku päästiin, nii silmä erotti et sielä oli hylkeitä! :) pieniä vauvoja äiteinee ja isoja isejä! :D hurjaa ääntä ne piti.. kuulosti lampailta. Sit lähettiin miettimään delfiinejä! Hetken seilailun jälkeen todettiin, ettei niitä varmaan tulla tänään näkemään! Höh!! Matkalla takaisin rantaan olikin taas uuden asian kohtaaminen: Oisterin syönti!! Kääk ku ne näytti kamalilta! Siitä kuoresta se vaan kipattiin suuhun. Kyl oli pureskeltavaa, et sen sai alas :D oli se ihan syötävää, mut en kyl ymmärrä kuka niistä oikeesti voi tykätä! Ite oon sitä mieltä, et oli eka ja viiminen kerta :D Ennen rantaa kyytiin hyppäs taas pelikaani! Se oli sentään nätimpi, persikan värinen ja pienempi kun Jayjay. Peaches oli sen tyttöpelikaanin nimi. 

Sekää ei tykänny minust ja puri käsivarrest ja tuijotti pelottavasti :( koko katamaraanista vaa minä olin ilmeisesti syötävän näkönen yhen toisen naisen lisäks, jonka kimpus pelikaanit kokoaika oli :D ihan rannas tuli kans uus hylje kyytii joka kävi halimas ihmisiä :) risteilylt kämpille palatessa, tavattiin norjalaisten opas, jolle kerrottiin, ettei nähty delfiinejä. Hän naureskelikin, että ei ymmärrä miks koko risteilyä kutsutaan sillä nimellä (hylje&delfiini-risteily), kun ei sielä lähes koskaan delfiinejä näy! Tuli vähän parempi mieli :D Illaks oltiin varattu pöytä majakka-ravintolasta. Kaikki haukku sitä, kelle oltiin vaan mainittu, et sinne ollaan menossa. Lähettiin silti kävelemään kohti majakkaa, jolle päätettiin sit pikku pähkäilyn jälkeen tehä oharit. Suunnattiin takasin kohti keskustaa ja jo tuttuun italialaiseen! Hyvä et mentiin sinne, oli ihan älyttömän hyvää pastaa! :) Norjalaiset oli houkutellu meitä kaupungin ainoosee baarii illaks. Käytiiki sielä vaan kattomassa miltä paikka näytti ja lähettiin takasin kämpille, missä norjalaiset oli vasta lähössä syömään! Todettiin siinä sitte, ettei vanha enää jaksa lähteä mihinkään siinä vaiheessa ku ne sinne olis menossa :D kymmeneltä oltiin lauantai iltana sängyssä! Sunnuntaina herättiin piirteenä ja ilman darraa.. mikä näytti vaivaavan jokatoista norjalaista aamupalapöydässä :D Lähettiin vielä viimisen kerran kiertelemään kaupungille, missä olikin tosi hiljaista.  Melkeinpä kaikki kaupat olivat kiinni. Mentiin rannalle sijaitsevaan paikalliseen "maretaariumiin". Paikka oli melko pieni ja muutama pikkuallas kaloja sielä oli. Ihan kiva juttu oli "putki" minkä läpi kävellessä kalat ui yli ja sivuilla :)

Sielä oliki vähä isompia kaloja ja muutama hai. Kalojen kattomisen jälkeen käveltiin kalaravintolaan ja lautaselle pääty kalaa, kalamaria ja rapuja! :D oli hyvää! Namm :) Kello alkokin olla sit jo niin paljo, et piti suunnata takasin majapaikalle odottelemaan kyytiä takasin Windhoekiin. Kuski oli niin ystävällinen, että soitti etukäteen, et menee 4min niin hän on siinä. Oltiin ekat bussissa ja kirosin jo heti, et jee kerätään taas ympäri koko kaupunkia porukkaa ennenku oikeesti päästään lähtemään. Tunti siinä melkein menikin.. oli eri kuski, niin ei tullu huono olo kurvaillessa :D lähettiin kolmen maissa kohti windhoekia. Noin tunnin ajomatkan jälkeen pysähdyttiin vessatauolle ja jatkettiin sitte matkaa. Kuski ajoi ehkä 5min, kun hän yllättäen ajoi tiensivuun ja sanoi, että tulee toinen kuski. Hetken päästä rattiin hyppäs sama rallikuski, jonka kyydis oltiin tulomatka ajettu huippunopeesti. Seittemän jälkeen oltiin onnellisena kämpillä!

Ambulansseista päätellen potilaita meille! :)

Tänään luvassa olikin uus osasto ja uudet kujeet! Harkka, jota oon varmaanki odottanu täälä eniten! Päivystykseen/ensiapuun tieni käypi! Saa nähä, tuleeks sinne nii hurjia potilastapauksia, mistä kaikki puhuu :) tänää vaikutti ainaki ihan lupaavalta! Potilaita oli pilvinpimein ja meno oli kyl niin sekavaa, ettei perässä meinannu pysyy. Ja oli kuulemma hiljanen päivä! Kääk. Mut oli kyl mukava päivä! Saadaan tuola ommella, jos halutaan! Nii ja siivota on pakko :D sairaalalla on siivoojat vaan pesemässä lattiat. Hoitajat pyyhkii oikeestaan joka aamu kaiken lattianrajasta ylöspäin! Hoitajat oli tosi kivoja ja kiinnostuneita suomesta! Yks oli et mitä hittoa onks oikeesti olemas jääkarhui.. eiks ne ookkaa satua! Ku yritettii selittää, missä Suomi sijaitsee ja napapiiristä :D ite työnteost ei oikee vielä saanu kiinni..aamulla siivottiin ja täytettiin hyllyjä.. pari kertaa sain myös pistää ja auttaa yhtä herraa kaivamaan neuloja roskiksesta? En tiiä oliks ne vahingossa kipattu sinne vai mistä oli kyse, mut neuloja löyty yli 20kpl!  

Sieltä kaivetaa. 

Tänää on kyl koeteltu hermoja oikee kunnolla. Koska norjalaiset. Väinö jätti meijät tänää kaks kertaa kaupan etee varttumaa, koska piti heti lähtä hakemaa norjalaisia ku ne soitti. Ja sitku se tuli meitä hakemaa viimisen  kerran, nii ajetaan norjalaisten kans kauppaa ja me istutaan  autossa odottamas, ku ne on kaupassa! Miks meitä ei viety sil aikaa pois tai kuskattu heti minne me haluttiin. Ei toimi ihan reilusti tää systeemi muutenkaa, ku norjalaiset viedään aamulla aina ensimmäiseks töihin seittemäksja meijät aina vasta niitten jälkee! Sillee et ollaa myöhässä joka aamu.. usein vasta puol kasilta sairaalalla,  ku työt alkais seiskalta. Väinöl taitaa olla uudet suosikit! :D Eihää suomalaiset valita mistää, vaa hiljaa hyväksyy vaa kaiken. ;)
Joooo, ja ollaan juteltu ambulanssissa työskentelevien kanssa, et jos päästäis ees päiväks mukaan kattomaan nitten touhua. Heille se ois enemmän ku ok, mut meijän yhteyshenkilö Louise, joka oli tänää moikkaamassa meitä taas sanoo, että sinne ei oikeesti oteta enää opiskelijoita, koska muutama vuos sitte jotkuu opiskelijat on pannu sielä palomiehiä!?!? Hiton kiva ku on pilannu muitten mahollisuuden ambulanssii täälä.. toivottavast on saanu jonkuu hyppykupan! :D Olis vaa aika mieletön kokemus nähdä täälä sitä puolta :( no ei voi minkää.. saa riittää, että ovesta kurkkii sisään, mut keikoille ei pääse :/ 
Voihan kiukku. Valitettiin myös meijän passeista hänelle, jotka on vieläki jossakin? ! Louise soitti yhen puhelun ja kerto, et passit on huomenna meillä! Kenton ja Väinö ei vaan osaa.. nainen asiallenii johan alkaa tapahtumaan ;D 


Täälä kaikki hyvin! Lasken päiviä kotii :P haha. 2viikkoo 4 päivää enää namibias! Taino 2vko4päivää et pääsee mäkkärii etelä-afrikas! :D sielä 6 päivää. Ei siis mäkkärissä, vaan etelä-afrikassa lomailemas :D 

Terkkuja sinne lumen keskelle! Lupaan tuoda auringon mukanani Suomee! :)
Halipusut <3
T. Martsuuuu 

Minä ilosena pelkään milloin toi hyökkää taas! 

Niks ja Naks!

Maanantai alko taas niinku aina.. ei vaan millään jaksais noussa! Pakko se vaan oli. Ihan mielenkiinnolla lähettiin sairaalalle, taas myöhässä yllättäen. Ensimmäinen päivä synnärillä eessä! Heti osastolle päästyä kohos jo hymy korviin! Osasto oli täpötentäynnä äitejä mahat pystyssä.:) Intoilin liian ajoissa! Eihää se nyt niin nopeasti käynytkään. Aamurapsan aikaan opiskelija juoksi synnärille hakemaan hoitajia, että ulkona synnyttää joku! Hoitajat totes kylmänrauhallisesti et tänne sen pitää tulla ei me lähetä minnekkään! Parin minuutin kuluttua toinen opiskelija juoksi nyytti käsissään osastolle.. lapsi oli sitten syntynyt jo ja äiti oli vielä jossakin pihalla! Lapsi voi kuitenkin hyvin ja vietiin suoraan lämmittelemään :) jäätiin mukaan tarkkailemaan mitä vastasyntyneelle tehdään. Oltiin varmaan kuusi hoitajaa tungettu pikkuruiseen hoito huoneeseen. Vauvan napanuora solmittiin ja silmät pyyhittiin. Totesin siinä Tialle, et "ompa kuuma!". Niin yllättäen täysin tumma hoitaja vastas mulle suomeks takasin :D vähän meni pasmat sekasin. Onneks en ollu kommentoinu mitään hoitoon liittyvää! Olisko ollu vähän noloa jos toinen olis ymmärtäny miten siinä kommentoidaa niitten tekemisiä :D

Hyvävointinen tyttö tuli! :)

Synnärillä on ollu tää viikko hiljasta. Meidän vuoron aikaan syntyi yleensä 1-4 kikkarapäätä. Kokopäivän aikana keskimäärin noin 15. Pari vauvaa on saanut laittaa pakettiin ja paperihommia, muuten aika sivusta seurannut touhua. Jos ens viikolla sitte pääsis auttamaan jonkun maailmaan :)

Täälähän synnytetään ilman minkäänlaisia kivunlievityksiä. Kääk. Äitit odottaa huoneissa niin kauan, että on 9cm auki ja sitten ne kävelytetään synnytyssaliin. Melko usein ei saliin keretä, vaan vauva putkahtaa jo ennen sitä sängylle. Synnytyksestä muuten on tullut täälä vähän huono kuva.. sitä pidetään jotenkin vain suorituksena. Äitiä ei tsemppaa hoitaja eikä isä/muu tukihenkilö, vaan äiti on yksin koko prosessin ajan. Huudetaan vaan äitille että "turpa kiinni" ja "sun vauva kuolee jos et saa sitä nyt ulos"(englanniks tietty).. melko kannustavaa. Kun vauva on ulkona, nostetaan se äidin mahalle ja kenenkään ilme ei edes värähdä, ei äitin eikä hoitajatkaan edes onnittele. Liiemmin äitejä ei edes kiinnosta kumpi sieltä tuli! Tulee itelleen melkein itku silmään, et miten nää ihmiset voi olla tälläsiä. Lapsen saaminen pitäis olla iso ja onnellinen tapahtuma perheelle. Niin täälä nää tekee ku likuhihnatyötä tätä ja äiditkin on kai suurin osa vahingossa pamahtaneet raskaaksi ja ei kummemin sitä lasta haluakkaan. Monen papereissa lukee, että ovat työttömiä, sinkkuja ja isän nimeä ei näy missään. Abortin tekeminen on maassa laitonta, mut silti nää tekee kuulemma sitä. Ei oikein selvinny, että miten, mut osa kai vetää lääkkeitä ja ryyppää tai jollakin muulla tapaa tappaa lapsena, et se otettais pois :/ Järkyttävää. Toki löytyy niitä, joille lapsi on oikeesti se ihanin asia mitä he voivat toivoakkaan, mut jotenki nää iloset tapaukset jää surullisten varjoon, koska niitä on vaan niin vähän :( 

Samalla tavalla täälä se lapsi ulos otetaan, kun suomessakin. Täälä vaan järjestään tehdään kaikille episiotomia, jos ehditään! Ja juu ilman mitään puudutuksia tai kipulääkkeitä mennään vieläkin! Puudutettu on sentään siinä vaiheessa kun aletaan 

ompelemaan! Vauvan silmät pestään ja laitetaan infektion estävää rasvaa ja sitten se jätetään siihen! Ei mittailla mitään, ei edes seurata hapetusta taikka katota painoa. Papereihin merkataan syntymäaika ja kumpi tuli + äidin nimi ja jokin rekisterinumero. Sitten vedetään istukka pihalle ja parsitaan äiti kasaan.. kun on valmista, haetaan pyörätuoli ja kuskataan äiti ja vauva post-natal osastolle. Välillä vauva on jo viety sinne edeltä. Sielä se sitten pestään ja tehdään mittauksia. Nopeeta toimintaa.

Synnytysali. Saleja on neljä

Viikko sujui melko rauhallisesti. Torstai aamuna päästiin pillit laulaen ambulanssilla siirtämään äiti leikkurista toiseen sairaalaan paremmalle teholle. Äiti oli synnyttänyt yöllä ja alkanut vuotamaan sen jälkeen reippaasti. Lääkäri kertoi äidillä olevan PPH eli postpartum hemorrhage, eli synnytykseen liittyvä massiivinen vuoto, ei selvinny, että oliko kohdussa ongelma vai mikä tilanteeseen johti.. Verta tiputettiin vauhdilla ja lanssissa lääkäri hieman elvytti painaen, kun niin huonolta näytti. Toivottavasti äiti selviää! Vauva jäi toiseen sairaalaan ja kotonakin odotti jo ennestään viisi lasta. 

Ens viikolla olis tarkotus tehdä pari yövuoroa synnärillä! Kun silloin ei ole paikallisia opiskelijoita paikalla, niin päässään kai ite sitte paremmalla todennäkösyydellä tositoimiin! :)

Torstai illaks oltiin suunniteltu, että lähetään kaikkien kehumaan Dylan's baariin! Sielä on torstaisin karaokeilta! Iltapäivästä selvis, että koko paikka oli ilmeisesti kiinni tänään.. niinkun kaikki muutkin baarit! Koska presidentti oli julistanut virallisen "Pray-day":n. Eli koko päivä pitäis pyhittää rukoilemiselle ja alkoholin myynti on kielletty! Piti rukoilla "heikompiin" (lue naisiin) kohdistuvan väkivallan takia. Hyvän asian takia presidentti julistanut päivän, jolloin hiljentyä miettimään tekosiaan.. tekee tän maan miehille ihan hyvää, mut mitäpä yks päivä auttais muuttamaan.. meitä niin harmitti, et mitäs sit keksitään kun suunnitelmat meni pipariks. Bongasin facebookista, että illalla olis stand-uppia Warehousessa!  Siitähän kaikki innostu ja suunnattiin kahdeksan suomalaisen voimin paikalle! Uusin suomalistyttö Ella, oli pyytänyt lääkärikolleegansa mukaan. Stand-uppi olikin sit melkonen kokemus! Paikalliset oli ihan liekeissä ja oli niin hauskaa. Tuli sitä itekin naurettua jonkun verran, mut vähän jäi juttuja välistä, kun ei aina ymmärtänyt mistä puhuttii .. välillä vitsejä lens afrikaansiksi ja milloin milläkin kielellä.. näitten aksentti on myös välillä vähän ihmetystä herättävä.  

Stand-up lava 

Tia ja Martsu kattomas stand-uppia! 

Tosta kielestä tuli mieleen, että täälähän pääkieli siis on englanti.. mut sitte täälä puhutaan kymmeniä muita kieliä! Huvittavin ja samalla ärsyttävin on "Damara"/"nama-damara", se on kai joku murre jostakin toisesta kielestä.. mut joo kuitenkin. Siinä "naksutetaan" ja muuten puhutaan normalisti :D saatetaan aluks puhua sanoilla ja loppuun tai väliin tai joka väliin tehään kielellä sellanen naks ääni :D Niitä "nakseja" on monta erilaista.. en osaa ite ees matkia niitä. Jotkut sanatkin alkaa "naksmoi mun naksnimi on.." Sen verran voin kertoa, et on muuten tosi rasittavan kuulosta. Oikee ärsyttää ku jotku puhuu sitä vaikkei siit mitää ymmärräkkää :D

Perjantaina oltiin pitkästä aikaa Home of Good Hopessa.. Tiskaamassa yllättäen. Lapsia oli taas tosi paljon. Piti ihan kiirettä! :) Illalla mentiin ulos syömään! Pitsaa nam! Viimeeks kun yritettiin samaan paikkaan, oli ovessa ja ikkunoissa lappu, että suljettu jonkun ötökkäjutun takia :D ja silti uskallettiin sinne vieläkin! Jälleen kerran oli tosi hyvää :) silti ikävöin kyl karvaranteitten vääntämiä lättyjä! Ei nää oo läheskää nii hyvii ku suomessa! Syömisen jälkeen suunnattiin Hiltonin Skybaariin yhille! Mut sit alko vähä menojalka vipattaa ku oli nii kivaa musiikkia! Sielä on joka kerta ollu dj soittamassa :) päätettii sit porukalla lähteä warehouseen :) Sielä se ilta sit venähtiki kolmeen asti kun tavattiin suomalaisa ja norjalaisia! Norjalaistyttö pyys meidät lauantaiks bileisiin niitten talolle :) Oltiin siis jo tuttuja ennestään, sillä muutama heistä aloitti samaan aikaan harjoittelun sairaalassa. Lauantaina nukuttiin pitkään ja illalla grillattiin porukalla talolla! Pari tuntia käytiin pyörähtämässä niissä bileissä illemmalla :) kivaa oli! Sielä asu yhteensä varmaan 20 opiskelijaa! Norjalaisia ja saksalaisia ilmeisesti vaan.. Väsymys vaan paino päälle ja muut jäi rälläämään, kun me haluttiin lähtä kämpille nukkumaan. 

Drinksuilla warehousessa! 

Sunnuntai meni niinku aina. Altaalla maatessa ja ulkona käytiin taas syömässä. Tällä kertaa kiinalaisessa. Oli melko pettymys. Tarjoilijat sekoili minkä ehti ja ruokakin oli ku kissanruokaa :D suunnattii sieltä kahville ja kakulle! Mieli vähä piristy ku kakku oli sentää hyvää :) 

Mansikkajuustokakkua

Käytiin vähä kaupungilla pörräämässä samalla ja pitihän se kaupungin hienoimmasta kirkostakin napata kuva! Sisään ei päästy.  Pitää kokeilla joku kerta uudestaan :) tää paikka muutenki kuolee sunnuntaisin! Missään ei näy ketään ja kaupat menee kiinni viimeistään yheltä. Näille tää on täälä kirkkopäivä. 

Kaupungin kirkko

Huomenna siis taas synnärille! Peukut pystyyn et on paljo synnyttäviä äitejä! :)

Muuten täälä kaikki hyvin. Edelleenkin :) lasketaan jo viikkoja

 tai no voi sanoa oikeestaan päiviä lähtöön! Oon nii innoissani ku kuulin eilen, että Kapkaupungissa on mäkkäri <3 !!! Aaa inhoon jo kfc:tä.. sinne en enää haluu :) 

Terkkuja! 

T. Mari :) 

Laiskottelua ja juhlia!

Tää viikko on madellu ihan uskomattoman hitaast. Oon ollu kyl nii väsynykii! Alkuviikosta paino ihan selkeesti vielä viimeviikkonen reissu. Silloin kuitenki joka aamu herätty aikasin ja tehty pitkää päivää. Viikonloppunakaa ei saanu huilia vaa piti sännätä joka suuntaa!

Tää viikko (taino 3 päivää) on sairaalalla sujunu ihan mielenkiintosis maisemissa! Ollaan oltu leikkurissa pällistelemässä :) Ihan vaan kattomassa oikeestaan. Yhen tipan sain kyl laittaa ja viel onnistuin :) Maanantaina meilt kysyttiin, mitä opiskelijoita ollaan ja mitä ollaan tulossa tekemään. Hoitsu neuvo meille mistä saadaan leikkurivaatteet ja hauskat tossut ja sano et menkää mihin salii huvittaa ja milloin huvittaa :D selvä! Tääl on ovet levällään joka saliin ja tosiaan ulos ja sisään ravas porukkaa minkä tahto. Joku tietty leikkaus ku ei enää kiinnostanu nii senku lompsi vaa seuraavaa! Puhelimet oli milloin hoitajilla ja milloin lääkäreillä käsissä kesken leikkausta. Lääkäri saatto istua huoneen nurkassa lattialla räpläämäs puhelint tai lukemas lehtee. Tääl lääkärit tekee kans yllättävän paljo! Hakee esim ite potilaan salii ja hoitaa melkein kaiken alusta loppuu ja on vielä salissa jopa siivoomassa leikkauksen jälkee! Yks lääkäri moppas lattioita! Suomes lampsitaa paikalle viimisellä minuutilla ja kaiken pitää olla valmiina ja sit vaa hoidetaa homma ja heippa! Lääkärit palloilee täälä koko päivän saleissa tekemässä milloin mitäkin hoitajan tai sairaalahuoltajan juttuja. Lääkäreitä oli välil vaikee erottaa koko poppoosta! Kaikilla on samanlaiset vaatteet.

Leikkurikuteet ja tossut mil oli kiva hiihtää! :) 

Laitteet näytti ainakin melko nykyaikasilta ja suht uusilta! Leikkauksista en osaa oikein sanoa mitään, kuin oikein tai väärin tehtiin mitäkin. Tosi kovakourasesti tääläki käsiteltiin kyl potilaita :( Leikkauksia oli ihan laidasta laitaan! Saleja on kai lähemmäs kymmenen, mutta käytössä vesivahingon takia vain neljä. Joka päivä hoidetaan noin 30-40 leikkausta! Melkosella vauhdilla ne niitä potilaita kärräskii sisää ja ulos. Pari ortopedista leikkausta nähtiin, josta mieleen jäi nuori poika, joka oli sääriluunsa murtanut 2011 jolloin se oli leikattu ja laitettu metallilla kasaan. En tiedä miksi, mutta luu törrötti nyt reidestä selvästi ulos! Sen näki ihan paljain silmin, että luu on ihan vinksalleen luutunut. Röntgenkuvista paljastuiki, et sielä on hurja mutka :/ kasvavalle pojalle oli vissiin laitettu liian lyhyt metallilevy sinne ja luu lähtenyt vinosti luutumaan ja vääntymään luonnottomaan suuntaan :/ Lääkärit ihmetteli kuka toope sen oli alunperin ees leikannu.. Kolme vuotta poika on sillä kinkannut ja nyt se leikattiin uudestaan. En osaa yhtään sanoa kuinka hän käveli tai mitä lääkärit sille aikovat tehdä :(
Pari reponointia käytiin kans kauhistelemassa. Suurin ja haastavin leikkaus, mitä meidän aikana sattu, oli ohitusleikkaus. Tai no yritys, ei sitä pystynyt enää tekemään. Lääkärit sulki haavan ja kärräs potilaan pois odottamaan kuolemaa :( Pari kasvaimen poistoa nähtiin kans. Yhellä naisella oli vatsassa kaks nyrkin kokosta ja yks vauvan pään kokonen kasvain! Hurja möykky. Sit oli jotain pienempiä leikkauksia vähän väliä.

Salista

Keskiviikkona vietettiin Janan läksiäisiä!  Grillattiin isolla porukalla ja juotiin! Torstaina ei töihin kyenny ;) 7 viikkoo on menny nii nopee. Nyt se jo lähti, vaikka vastahan se tänne tuli :( Viis suomityttöä jäi vaan jälelle! O oou :D Tuli vähän haikee fiilis. Koti-ikäväkii nous pintaa ku näki toisen ilon et vihdoin pääsee kotii. Pöh. On tääl ollu kivaa ja upee reissu tähä mennnes.. mut on oma koti aina koti. Ja suomi <3 kyl meillä on asiat hyvin! Alkaa olla jo aijoittain aika täynnä tätä maata. Tai lähinnä ihmisä ja niitten toimintatapoja. Jotain näitten rentoudesta ja hälläväliä asenteesta tahtois iteki omaksua, mut rajansa kaikella!!
Vielä kuus viikkoa. Jaksaa jaksaa. :'( Me lähetäänki täältä seuraavaks! Outoa. Viiden viikon päästä pitäis suunnata kohti Kapkaupunkia viikoks, ja sit kohti kotia <3

Perjantaina olikin taas pippaloiden aika! Emmi vietti synttäreitään! Sankari ite oli leiponu nii hyvää kakkuakin et omomm :) Illalla suunnattiin porukalla ulos! Meijän piti tavata kolme suomalaispoikaa, koska meillä oli yhden puhelin hallussa! Puhelin matkasi swakopmundista viikko sitten tänne meidän kanssa, koska se oli unohdettu hyppypaikalle niille kahdelle toiselle suomalaispojalle, joista kerroin viime postauksessa. Menipä vaikeeks. No kuitenki tavattiin pojat jossain pikkubaarissa ja puhelin palautu oikeelle omistajalle. Ihan perusmukavia olivat.. melko hiljasia! Ihan kiva törmätä kyllä suomalaisiin täälä :) Mentiin taas pyörähtämään Vibe klubilla.. sielä oli aivan liikaa porukka, eikä taidettu ees tuntia viihtyä, kun kaikki halus jo lähteä. KFC:n kautta ja ennen kahta olin jo peiton alla :)
Lauantaina olikin aivan mahtava keli ja maattiin altaalla koko päivä! Hiki virtas kahta kauheemmin ku normaalisti! Ei tuntunu krapulalta ennenku tuli aurinkoon :D Keksittiin sit illalla lähteä elokuviin! Haluttiin mennä kattomaan Gravityä, mut ei se pyörinykkään, vaan ainooks vaihtoehdoks jäi Captain Phillips. Tositapahtumiin perustuva elokuva. Eli kun somali merirosvot kaappas aluksen ja aluksen kapteenin panttivangiks 2009. Iso popparikippo kouraan ja menoks!

Paaaaaljon poppareita :)

Ite leffasali oli tosi iso ja kangas suuri! Muuta hyvää sanottavaa en osaa sanoa, kun et oli hyvä leffa. Muuten oli melko pöyristyttävää menoa. Leffa alko myöhässä, ei yllättänyt. Ihmisiä lampsi sisään ja ulos minkä ehti kesken elokuvan. Nuorin salissa oli sylilapsi. Näytös oli siis klo 20:45.. puhelimet välkky ja ihmiset puhu ja kommentoi elokuvaa minkä kerkes. Kaikista kamalinta oli kuitenkin ihmisten reaktiot, silloin kun me melkein itkettiin, niin kaikki paikalliset nauroivat! Esimerkiksi kun ihmisiä ammuttiin niin koko sali repeää nauruun. Okei elokuva! Mut kamalaa nauraa kuolemalle. Loppu oli koskettava, kun kapteeni pelastui ja itki onnesta, niin vielä kovempi nauru. Ihmiset nauroivat oikeastaan koko loppuelokuvan kun kapteenia pelastettiin. Tom Hanks vetää tosi hyvin roolinsa ja elokuva oli ainakin minusta tosi hyvä. Ihmisten reaktiot järkytti ehkä senkin takia niin paljon, että elokuvassa tapahtuneet asiat olivat myös oikeasti tapahtuneet jollekkin. Sairaita nää täälä. En vois kuvitella et suomessa kukaan naurais tolle elokuvalle!! Mut se siitä, kannattaa kattoa se! :)

Sunnuntai onki menny taas kerra  makoillessa! Käytiin me 

syömässä portugalialisessa ravintolassa ja kaupassa :) suunniteltiin kans et leivotaan tänään pullaa! Laskiaispullia! ;D 

Huomenna pitäis alottaa harjottelu synnärillä! Innolla ootan! Ehkä vähän kauhullakin, kun on kuullu sieltä juttuja muilta opiskelijoilta. No kohta selviää! 

Tälläin pieni kuva arvoitus loppuun.. Montahan naista meijän kämpässä asukaan tän kenkämäärän perusteella. Tosiaan tossa ei oo vielä ees kaikki!! Osa on kaapissa :D Nopeesti laskettuna kenkäpareja on yli 20! 

 Tääl pyyhkii muuten ihan hyvin! Tahtoisin kyl jo kotiin :/ On tää jo aika nähty! Kaipa tää tästä lähtee taas. Suht nopeesti noi viikot menee kuitenki.. tai nii jaksan ainaki ajatella :) 

Terkkui kaikille! Halei porukoille, ystäville ja Teemulle <3 rapsutuksii Tildalle! 

T. Mari